Tapahtumat

TULEVAT YLEISÖTAPAHTUMAT 2024

 

 

Keskiviikkona 11.12.2024 klo 18.00

Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen -etäyleisöilta Zoomissa

 

Linkki: https://uef.zoom.us/j/62421661805

 

Luennoimassa saamelaistyön sihteeri, TM Erva Niittyvuopio
 

Tammikuussa 2023 alkanut Sämmiliih kirhoost – Säʹmmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus eli Saamelaiset kirkossa -hanke on osa saamelaisten ja kirkon välistä totuus- ja sovintoprosessia. Hankkeen tavoitteena on luoda turvallista keskusteluilmapiiriä saamelaisten kotiseutualueen lisäksi koko maan alueella saamelaisten ja kirkon välisestä yhteisestä historiasta ja kohtaamisista eri aikoina. Suomen ev.-lut. kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kertoo näistä kohtaamisista ja arvioi tutkimusten valossa sitä, miten kohtaaminen on toteutunut.

 

 

 

TULEVAT YLEISÖTAPAHTUMAT 2025

 

Tiistaina 21.1.20245 klo 13-18 Missiologinen symposiumi Eko ja ego kriisissä? 

Itä-Suomen yliopiston salissa AT100 ja Zoomissa

 

Ympäristökriisi on paitsi maailmankuvan ja ihmiskäsityksen kriisi, myös kulttuurinen ja hengellinen kriisi. Symposiumissa etsitään ajankohtaista, uutta näkökulmaa Jumalan, luomakunnan, luonnon ja ihmisen välisiin suhteisiin. Miten globaalit kristinuskot ja teologiat haastavat länsimaisen, ihmiskeskeisen ja hierarkioihin perustuvan maailmankuvan?

Järjestäjät: Suomen Lähetysseura ja Karjalan Teologinen seura (Itä-Suomen Yliopisto)

  • Aika: 21.1.2025, klo 13–18
  • Paikka: Itä-Suomen yliopiston kampus, Yliopistokatu 2, Joensuu. Sali AT100, osallistuminen mahdollista myös zoomin kautta
  • Kieli: englanti ja suomi, tulkkaus saatavilla zoomissa
  • Etäosallistujien ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tästä.
  • Ilmoittautumisaika: 1.11.–17.1.

 

Ohjelma:

 

13.00 “On being a co-creature. Rethinking the relationship of God and the world from a biblical eco-feminist perspective” Pastori Trees van Montfoort(etänä)

14.15 ”Mikä on oleellisinta suhtautumisessa eläimiin? Patristisen kirjallisuuden näköaloja” Professori Serafim Seppälä

14.45–15.00 TAUKO

15.00 “’Steering human greed from egocentrism to oikocentrism:  Walk humbly with Creation and the Creator” Tohtori Louk Andrianos

16.00 ”Kokonaisen maailman Jumala. Havaintoja Tansaniasta ja muualta” Yhteisöasiantuntija Mikko Pyhtilä

16.30–16.45 TAUKO

16.45 ”Luontosuhde kaupungissa ja metsässä” Keskustelemassa VTT Eemeli Hakoköngäs ja TT Pauliina Kainulainen

17.10 Paneelikeskustelu (tohtori Louk Andrianos, dosentti Niko Humalisto, TT Marjukka Laiho)

18.00 Päätös

 


 

MENNEET YLEISÖTAPAHTUMAT 2024

 

Keskiviikkona 27.11.2024 klo 16.15 Ukraina-iltapäivä
AT100 ja Zoom

Ukrainian Churches During the War

Ukraina-aiheisen yleisöiltapäivän ohjelmassa on kaksi luentoa Itä-Suomen yliopiston teologian osaston ukrainalaisilta vierailta. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella auditoriossa AT100 tai etänä Zoomissa. 

Luennot:

Ecumenism in Ukraine 
by Rev. Dr. Roman Fihas who is the director of the UCU Institute of Ecumenical Studies in Lviv.

sekä

(Not) leaving the «Moscow Church»: Orthodox Christian parishes during the Russian Invasion 
by Dr. Andriy Fert (Kyiv) who holds a PhD from the National University of Kyiv-Mohyla Academy in Ukraine and is currently a lecturer at Kyiv School of Economics.

 

Keskiviikkona 20.11.2024 klo 18.15 Nuorten eriävät arvot ja usko -yleisöilta

Itä-Suomen ylopiston salissa AT102 sekä Zoomissa


Miten sukupuoli erottelee nuorten arvoja ja uskonnollisuutta? Mikä yhdistää ja erottaa nuoria?

Esitelmässä tarkastellaan tuoreiden, laajojen tutkimusaineistojen valossa nuorten uskonnollisuuden ja arvomaailman muutosta ja pohditaan muutoksen taustalla olevia tekijöitä. Miksi uskonnollisuus kiinnostaa tänä päivänä eritoten nuoria miehiä ja onko mahdollista, että nuorten miesten kasvanut kiinnostus uskontoa kohtaan vetää myös nuoria naisia uskomaan? Aivan uusimmat, vielä julkaisemattomat tutkimusaineistot antavat tästä viitteitä.

Luennoimassa käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä

Ennen yleisöiltaa opiskelijaetkot klo 17.45 salissa AT102

 

Keskiviikkona 23.10.2024 klo 16 Yleisöiltapäivä
Itä-Suomen yliopiston salissa AT100 ja Zoomissa

Professori Serafim Seppälä: Holokausti, Jumala ja Israel

Lisätietoa aiheesta: https://www.vartija-lehti.fi/serafim-seppalan-haastattelu/

 

Yleisöiltapäivä tiistaina 14.5.2024 klo 14 Zoomissa

TT Laura Kallatsa: Kaksi avioliittokäsitystä? – Samaa sukupuolta olevien avioliitto Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

Opiskelijoiden etkot salissa AT103 klo 13! 
Järjestäjinä Fides Ostiensis ja Karjalan teologinen seura.


Samaa sukupuolta olevien avioliitosta on muodostunut 2000-luvun kuumin keskustelunaihe Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kirkon virallisen kannan mukaan samaa sukupuolta olevia pareja ei vihitä kirkossa, mutta vuonna 2017 voimaan tulleen avioliittolain muutoksen myötä osa papeista vihkii samaa sukupuolta olevia pareja ja osa seurakunnista on erillisillä päätöksillä avannut tilansa kaikkien parien vihkimisille. 

Piispainkokous esitti maaliskuussa, että kirkkojärjestykseen lisättäisiin säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Toisen käsityksen mukaan avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä liittona, kun taas toisessa avioliitto on kahden henkilön välinen liitto. Asia menee kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Kirkolliskokouksessa esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa edustajista. 

TT Laura Kallatsa on tutkinut väitöskirjassaan (2020, Itä-Suomen yliopisto) ja sen jälkeisissä tutkimuksissaan luterilaisten pappien käsityksiä samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Esitelmässään hän avaa argumentteja erilaisten avioliittokäsitysten taustalla sekä syitä, jotka lisäävät ja heikentävät mahdollisuutta ymmärtää vastapuolen näkemyksiä. Kallatsa työskentelee käytännöllisen teologian vierailevana apulaisprofessorina, erityisalanaan sielunhoito, Lutheran Theological Seminaryssä Hongkongissa, Suomen Lähetysseuran lähettämänä. 

 

Yleisöilta keskiviikkona 17.4.2024 klo 18, AT100 ja Zoom 

TM Teemu Toivonen ja TT Harri Huovinen: Onko kirkon jäsenyydellä merkitystä? Patristisia ja nykynäkökulmia 

Linkki yleisöillan tallenteesee: https://youtu.be/ADGCMVkwPxs?feature=shared​

Pitääkö kristityn kuulua kirkkoon? Mitä kirkon jäsenyys on ja mitä se merkitsee? Millaisia voisivat olla kirkon jäsenyyden kokemukselliset ulottuvuudet, ja onko niillä merkitystä?

Huhtikuun yleisöillassa yliopisto-opettaja, isä Teemu Toivonen ja TT Harri Huovinen tarkastelevat näitä sekä monia muita kirkon jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä niin varhaiskristillisistä kuin nykyaikaisistakin näkökulmista.

Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan!

 

Karjalan teologisen seuran vuosikokous järjestetään keskiviikkona 20.3.2024 klo 15 alkaen Itä-Suomen yliopiston salissa AT102. Kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen!

 

Vuosikokousluento keskiviikkona 20.3.2024 klo 18, AT100 ja Zoom

FT Maiju Parviainen: Seksologisia tulkintoja seksin merkityksestä heteroparisuhteessa

Linkki luennon tallenteeseen: https://youtu.be/d1iMOEiCfwg?feature=shared​

Seksologisen parisuhdetyön ammattilaiset pitävät parisuhteen seksuaalisuutta erittäin tärkeänä elämän osa-alueena. Työssä kannetaan huolta parisuhteiden seksuaalisista ongelmista ja sitä tehdään parisuhteiden seksuaalisen tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin nimissä. Työ on tärkeää, koska monet toivovat, että oma parisuhde tarjoaa mahdollisuuden antoisaan seksielämään.

Esitelmässään Parviainen käsittelee väitöstutkimuksensa (2023) pohjalta seksologian ammattilaisten käsityksiä ja tulkintoja seksin merkityksestä heteroparisuhteessa. Parviainen tarkastelee sitä, mitä seksin ajatellaan symboloivan parisuhteessa, miksi seksi tulkitaan tärkeäksi ja arvokkaaksi asiaksi ja millaisia haitallisiksi nähtyjä seurauksia seksin vähäisyydellä on parisuhteen osapuolten kannalta.

Maiju Parviainen (FT) työskentelee tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa. 

Mukana illan keskustelussa ja luentoa kommentoimassa on Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, TM Anna-Riitta Pellikka.

 

Ihminen-symposiumi 5.-6.2.2024

Kiitos kaikille symposiumiin osallistuneille!

 

MENNEET TAPAHTUMAT 2023

Raamattu -paneelikeskustelu keskiviikkona 13.12.2023 klo 18 Zoomissa

Keskustelemassa emerituspiispa, dos. Wille Riekkinen, TT Ville Mäkipelto ja väitöskirjatutkija Paavo Huotari. Paneelin juontaa TT Lotta Valve.

Linkki tilaisuuden tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=HZQucSBcdW4

Miten Raamattu on syntynyt? Mitä Raamatusta pitäisi ajatella? Miten ja mihin tarkoituksiin Raamattua voi tulkita? Mitä uusin tutkimus sanoo Raamatusta? Kristinuskon pyhä kirja herättää paljon kysymyksiä ja mielipiteitä, katsoopa kirjaa mistä näkökulmasta hyvänsä – tai juuri siksi, että sitä voi tarkastella niin monesta näkökulmasta.

Raamattu-paneelissa on keskustelemassa tänä vuonna kolme eksegeettiä: emerituspiispa dos. Wille Riekkinen, TT Ville Mäkipelto ja väitöskirjatutkija Paavo Huotari. Riekkiseltä ilmestyi keväällä teos Kirjain vai Henki, joka keskittyy erityisesti Jeesukseen tulkinnan kohteena. Mäkipellon ja Huotarin keväällä ilmestynyt kirja Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia puolestaan taustoittaa erityisesti Raamatun syntyhistoriaan liittyviä inhimillisiä valintoja. Mäkipellon ja Huotarin teos oli ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi ja valittiin yleisön suosikiksi.

 

Yleisöilta ti 28.11.2023 klo 18, AT100 ja Zoom

TT Anna Salonen: Ruoka-avun vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tutkimassa

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=iYRJS4SCsrs

Suomeen 1990-luvun laman myötä ilmaantunut ruoka-apu oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Se näyttää kuitenkin jääneen pysyväksi. Esitelmässä Anna Sofia Salonen esittelee Utopioita ruokajonosta -hanketta, joka etsii toisenlaista ruoka-avun tulevaisuuden tarinaa. Voisiko avun ajatella toisin – tai jopa pois? Kysymys on ajankohtainen ja vaikea aikana, jona kriisit ovat kasvattaneet ruoka-avun tarvetta, tuoneet sen piiriin uusia ihmisryhmiä ja nostaneet sen jälleen otsikoihin. Hanke ei pysähdy näiden uhkien analyysiin, vaan tähyää parempaan tulevaisuuteen. Hankkeessa kysymme millaiseksi ruoka-avun parissa nyt ja tulevaisuudessa toimivat tahot sekä ruoka-apua tarvitsevat ihmiset hahmottelevat ruoka-avun hyvän tulevaisuuden, ja pohdimme mitä nämä visiot kertovat ruoka-avusta tässä ajassa ja yhteiskunnassa.

Lisätietoa hankkeesta löytyy nettisivulta Utopioita ruokajonosta: Aineellisen avun toisenlaiset tulevaisuudet - UEFConnect

 

Missiologinen symposium LML:n yleiskokouksen teemoista
torstaina 26.10.2023 klo 13-16 Itä Suomen yliopiston luentosalissa AT100, ilmoittaudu mukaan!

Karjalan teologinen seura ja Kirkkohallitus kutsuvat mukaan Missiologiseen symposiumiin ja keskusteluun Luterilaisen maailmanliiton teemoista. Symposium järjestetään Joensuussa, Itä-Suomen yliopiston teologisen tiedekunnan auditoriossa 26.10. klo 13-16. Mukana mm. Olli-Pekka Vainio, Sini Mikkola, Joona Salminen, Talvikki Ahonen ja Heta Hurskainen. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Voit osallistua symposiumiin paikan päällä tai etänä. Molemmissa tapauksissa ilmoittaudu ystävällisesti linkistä. Tervetuloa mukaan!

 

Keskustelutilaisuus ke 11.10. klo 18.00

Milloin on ortodoksien pääsiäinen?

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=70H6c9bjTBA

Ortodoksiselle kirkolliskokoukselle on tehty aloite pääsiäisen ajankohdan muuttamisesta vastaamaan muiden paikalliskirkkojen käytäntöä.

Miksi Suomen ortodoksinen kirkko viettää pääsiäistä eri aikaan kuin muut ortodoksiset kirkot? Miten aiheeseen liittyviä argumentteja tulisi arvioida ja painottaa? Mitä ajankohdan muuttamisesta seuraisi?

KTS järjestää akateemisen keskustelutilaisuuden, jossa alustavat 

teologian osaston varajohtaja Maria Takala-Roszczenko 

sekä professorit Serafim Seppälä ja Pekka Metso.

Keskustelun juontaa yliopisto-opettaja Teemu Toivonen.

 

Yleisöilta ma 2.10.2023 klo 18.15

TM Anne Heikkinen: Piispa Munib Younanin teologinen ajattelu – profeetallista kristinuskoa ja oikeudenmukaista rauhaa 

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=ftWClp2C5Ec

Nykyinen Israelin valtio ja miehitetyt palestiinalaisalueet sijaitsevat kristinuskon synnyinseuduilla, joka on pyhää maata kaikille monoteistisille uskonnoille. Alueella jo ennen vuotta 1948 asuneiden kristittyjen jälkeläiset ovat palestiinalaisia, joiden arkielämään alueen poliittinen tilanne vaikuttaa merkittävissä määrin. Näiden kristittyjen palestiinalainen identiteetti yhdistettynä alueen historiaan ja poliittiseen tilanteeseen on synnyttänyt alueella kontekstuaalista teologiaa, joka nousee palestiinalaisten ahdingosta ja pyrkii oikeudenmukaiseen rauhaan.  

Suomessa ehkä tunnetuimpia palestiinalaiskristittyjen äänenkannattajia on Suomessa 1960–1970-luvuilla stipendiaattina opiskellut ja senkin jälkeen Suomeen lämpimiä yhteyksiä vaalinut palestiinalainen pakolainen, Luterilaisen maailmanliiton presidenttinäkin toiminut emerituspiispa Munib Younan. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Anne Heikkinen esittelee yleisöillassa Younanin teologista ajattelua vuonna 2020 valmistuneen maisterintutkielmansa ja vastikään alkaneen väitöskirjatutkimuksensa pohjalta.  

 

Fides Ostiensiksen opiskelijaetkot 2.10.2023 klo 16.00 salissa AT102

TM Anne Heikkinen kertoo ja keskustelee EAPPI-ohjelmasta ja ihmisoikeustarkkailijan tehtävistä.

Mitä Palestiinassa ja Israelissa tapahtuu? Minkälaista on palestiinalaisten elämä miehityksen alla? Miten toimii kirkko Palestiinassa? Mitä ihmisoikeustarkkailija tekee? Kiinnostavatko kansainväliset vapaaehtoistehtävät Lähi-idässä? 

Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelmassa vuodenvaihteessa toiminut TM Anne Heikkinen kertoo kokemuksistaan ihmisoikeustarkkailijana sekä Israelin ja Palestiinan ajankohtaisesta tilanteesta. Jerusalemin kirkkojen johtajien pyynnöstä perustettu EAPPI-ohjelma lähettää vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita miehitetyille palestiinalaisalueille Itä-Jerusalemiin ja Länsirannalle, jossa tarkkailijat raportoivat todistamiaan ihmisoikeusloukkauksia YK:lle ja eri ihmisoikeusjärjestöille.

Tarjolla suolaista ja makeaa purtavaa!

 

15.5.2023 maanantaina klo 15-16

Ukraina on meidän! -kirjan julkistamistilaisuus Zoomissa

Tilaisuuden juontaa dos. Mikko Ketola.

Webinaarissa äskettäin ilmestyneen Ukraina on meidän! -kirjan tekijät alustavat Ukrainan ja Venäjän kirkkopoliittisesta tilanteesta. Miksi Ukraina perusti oman ortodoksisen kirkon, ja miksi Venäjän ortodoksinen kirkko vastustaa sitä niin kiivaasti? Miten ortodoksisuutta on käytetty yhteisen venäläisen tai erillisen ukrainalaisen kansallistunteen luomiseen?

Julkisessa keskustelussa esille nousee usein vain Venäjän ortodoksinen kirkko ja erityisesti sen johtaja, patriarkka Kirill. Kirja ja tapahtuma avaavat Ukrainan ja Venäjän kirkkopoliittisten suhteiden moninaisuutta ja nostaa esille Venäjän ortodoksisen kirkon varjoon usein unohdetun ukrainalaisen itäisen kristillisyyden. Ukrainan ja Venäjän kirkollis-poliittiset kiistat ja niiden tulkinnat voivat vaikuttaa koko maailmaan, kirja ja tapahtumat herättelevätkin keskustelua moniarvoisuuden ja uskonnollisen monimuotoisuuden merkityksestä.

Kirjan kustantaja, Gaudeamus, tarjoaa tilaisuuden kunniaksi kirjaa alennettuun hintaan ja ilman postikuluja verkkokaupassa kauppa.gaudeamus.fi tunnuksella Ukraina23

 

Yleisöilta 25.4.2023 klo 18

TT Jonna Ojalammi: Uskonnollisuus ja sitoutuminen parisuhteessa psyykkisesti sairaan puolison kanssa

Puolison vakava psyykkinen sairastuminen on parisuhteelle iso kriisi. Tämä näkyy siinä, että puolison psyykkinen sairaus lähes kaksinkertaistaa avioeron todennäköisyyden. Suomessa avioerot ovat yleisiä ja eroon liittyvä sosiaalinen stigma on vähentynyt. Siksi onkin kiinnostavaa kysyä, mikä saa toiset puolisot jäämään parisuhteeseen vakavasti psyykkisesti sairaan puolison kanssa. 

Esitelmässään Ojalammi käsittelee väitöstutkimuksensa ”Existential space with an escape: Meaning making and relationship commitment in the narratives of spouses of people with mental illness” (2021) pohjalta tekijöitä, jotka ovat yhteydessä parisuhteen jatkumiseen puolison sairastaessa psyykkisesti. Ojalammi nostaa esiin muun muassa muuttuneen käsityksen puolison persoonasta ja oman elämänkatsomuksen. Erityisesti hän pohtii uskonnollisuutta siitä näkökulmasta, miten se tukee parisuhdesitoutumista tai heikentää sitä.

 

Vuosijuhlien opiskelijaetkot 14.3.2023 klo 17-19

Välähdyksiä tuoreesta tutkimuksesta salissa AT100 klo 17–18:

TM Antti Kyytsönen: Tunteisiin menevät vertaukset 

TM Noora Palmi: Elämän perimmäiset kysymykset ja merkityksellisyys 

TM Heidi Toivanen: Tutkimusmatkalla etnografiaan 

TM Tuuli Lukkala: Etnografia jumalanpalveluksessa: eettisiä kysymyksiä 

Oppiainekahvila salissa AT102 klo 18-19:

Mukana teologisten oppiaineiden edustajia sekä tieteelliset seurat Karjalan teologinen seura, Patristinen seura, Teologinen julkaisuseura, Diakonian tutkimuksen seura, The International Society for Orthodox Church Music ja Eksegeettinen seura.​

Tarjolla kahvia ja teetä.

 

Vuosijuhla 15.3.2023 Ravintola Kerubissa klo 18

Vuosijuhlaesitelmän pitää TT Harri Huovinen, Johannes Teologin laulat esiintyy. Illallinen, pieniä puheita ja mukavaa yhdessäoloa.

 

to 23.2.2023 klo 18 yleisöilta

TT Arto Hämäläinen: Kaikille kansoille! – Onko lähetystehtävän loppuun saattaminen realistista ja milloin?

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=fPPXfoa5yM4

Esitelmässä tarkastellaan lähetystilannetta globaalisti, erityisesti helluntailais-karismaattisesta näkökulmasta. Hämäläinen on väitellyt teologian tohtoriksi vuonna 2005 Gordon-Conwellin teologisessa seminaarissa Yhdysvalloissa vuonna 2005. Väitöskirjassaan hän tarkasteli Pyhän Hengen johtajuuden ja rakenteiden välistä suhdetta pohjoismaisen helluntailähetyksen historiassa. Väitöskirjan johtopäätökset ja Hämäläisen myöhempi tuotanto analysoivat ja valaisevat syitä kristillisyyden painopisteen siirtymiseen eteläiselle pallonpuoliskolle. Helluntailaisuudella, mukaan lukien pohjoismainen lähetystyö, on ollut siinä merkittävä rooli. Esitelmässään Hämäläinen avaa tätä ehkä vähemmin tunnettua asiaa.

 

to 19.1.2023 klo 18 yleisöilta

FT Helena Kupari: Mikä kulttuurialojen ihmisiä kiinnostaa ortodoksisuudessa?

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=TtUGHIF2Ycw

Suomen ortodoksiseen kirkkoon vuosittain liittyneiden henkilöiden määrä kasvoi voimakkaasti 1970-luvulta aina 2010-luvulle saakka. Viimeisen viiden vuoden aikana uusien jäsenten määrä on laskenut siinä määrin, että myös ortodoksisesta kirkosta erotaan tällä hetkellä enemmän kuin siihen liitytään. Ortodoksisen kirkon kokonaisjäsenmäärään suhteutettuna kirkkoon liittyneitä on silti paljon: vuonna 2021 kaikkiaan 738 henkilöä.

Maahanmuuttajien lisäksi kirkkoon on liittynyt paljon Suomessa syntyneitä ihmisiä, joista osalla on ortodoksista sukutaustaa, osalla taas ei. Pieni mutta näkyvä joukko ovat korkean profiilin uudet ortodoksit, omalla alallaan tai laajemman yleisön keskuudessa tunnetut henkilöt, jotka ovat kertoneet vakaumuksestaan julkisuudessa. Kuuluisuuksien elämäntarinat, erityisesti poikkeuksellisia käänteitä sisältäessään, ovat tämän päivän henkilövetoisen mediakulttuurin perusraaka-ainetta. Tyypillinen tarina ortodoksisuuden löytämisestä korostaa jumalanpalvelusta, kauneusarvoja, ihmiskäsitystä sekä kokemusta pysyvyydestä keskeisinä ortodoksisen kirkon vetovoimatekijöinä.

Tässä esitelmässä käsittelen ortodoksiseen kirkkoon aikuisiällä liittyneiden ihmisten uskonnollisuutta. Olen tutkinut aihepiiriä erityisesti kulttuurialojen edustajien keskuudessa. Tutkittavani ovat eri alojen taiteilijoita, toimittajia, tiedottajia, tutkijoita sekä opettajia. Haastatteluaineistoon tukeutuen tarkastelen kääntymiseen johtaneita tekijöitä sekä uskonnon läsnäoloa jokapäiväisessä elämässä. Ortodoksisen elämäntavan omaksuminen näyttäytyy aineistossa prosessina, jossa tärkeällä sijalla ovat rituaalien opettelu, uusi ymmärrys henkisen ja materiaalisen välisestä suhteesta sekä kilvoittelun ajatus. Aineistossa painottuvat myös tutkittavien neuvottelut niin luterilaisen kirkon ja sekulaarin nykykulttuurin kuin myös ortodoksisen kirkon kanssa.

Esitelmä perustuu kahdessa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa tehtyyn tutkimukseen. Nämä ovat tutkijatohtorin projekti Conversion to Orthodox Christianity and Class Culture among Finnish Cultural Professionals (2019–2022) sekä akatemiahanke Learning from New Religion and Spirituality (2019–2023, vastuullinen tutkija professori Terhi Utriainen).

 

MENNEET TAPAHTUMAT 2022

to 8.12.2022 klo 17:30 yleisöilta

Professori Cyril Hovorun: Cosmic Battles for the Russian Neverland

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston luentosali AT100 + Zoom

Mikä Putinia motivoi? Luennolla tarkastellaan Putinin maailmankuvaa ja historiakäsitystä. Käynnissä olevaa hyökkäyssotaa ja aggressiota ei voi selittää loppuun saakka pragmaattisilla tai strategisilla tavoitteilla eikä ahneuden tai julmuuden tapaisilla psykologisilla ominaisuuksilla. Putinin toimintaa ohjaa vahva ideologia ja tietynlainen metafyysinen ajattelutapa, joka pitää häntä jossain määrin irrallaan todellisuudesta.

Cyril Hovorun on ukrainalaissyntyinen teologi, joka toimii ekklesiologian, kansainvälisten suhteiden ja ekumeniikan professorina Tukholmassa. Luento on englanninkielinen.

 

to 17.11.2022 klo 18 Karjalan teologisen seuran ja Joensuun rauhanryhmän yleisöilta

Uskonto ja nationalismi Venäjällä ja Turkissa

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=MI6RQZIBNw0

Alustajina professori Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista ja VTT Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista

Professori Markku Kangaspuro: Vallan ja kirkon liitto

Ortodoksisuus ja Moskovan patriarkaatin johtama kirkko muodostavat yhdessä valtion ja sitä henkilöivän johtajan ja heille lojaaliksi kollektiiviksi typistetyn kansalaisten kanssa Venäjän identiteetin peruselementit. Pohdin esitelmässäni tämän konservatiivisen yhteiskuntakäsityksen, nationalismin, kirkon ja vahvan, suurvaltaa ilmentävän valtion roolia Venäjän identiteetin tuottajana. Tässä käsite Russki Mir - venäläinen maailma ja Moskovan patriarkaatin valtiolliset rajat ylittävä vaikutusvalta on yksi oleellinen tekijä Venäjän imperiaalisessa politiikassa. Tarkastelen näistä elementeistä muodostuvan ideologian seurauksia Venäjän poliittisen järjestelmän ja ulkopolitiikan kehitykseen. 


VTT Toni Alaranta: Rauha ja sota turkkilaisen nationalismin päämuodoissa

Turkkilainen kansallisuusajattelu jakaantuu kahteen päämuotoon: sekulaarinationalismiin ja islamilais-konservatiiviseen nationalismiin. Esityksessä tarkastellaan molempien nationalismien peruspiirteitä sekä pohdin minkälaisia käsityksiä ne sisältävät rauhasta, sodasta ja Turkin paikasta kansainvälisessä politiikassa. Tarkastelen miten nämä nationalismin muodot ovat historiallisesti muotoutuneet ja millä tavoin sekularismi ja islam ovat niissä läsnä ja mukana määrittelemässä käsityksiä sodasta, rauhasta ja kansainvälisestä järjestelmästä.  

 

pe 2.12.2022 klo 12-16 Diakonian teologiaa ja käytäntöjä -seminaari

Itä-Suomen ylioiston teologian osaston luentosali AT100, seminaaria on mahdollista seurata myös Zoomin välityksellä

Ohjelma:

Seminaarin avaus, Laura Kallatsa, Karjalan teologisen seuran puheenjohtaja

Elina Juntunen: Työn merkityksellisyyden kokemisen lähteet: Miksi työn merkityksellisyys on tärkeää ja mitkä tekijät rakentavat työn merkityksellisyyden kokemusta?

Tuula Mertanen & Erika Kyytsönen: Saavutettavuus ja vammaistyö kirkossa

Suvi-Maria Saarelainen: Ikääntyvien elämän merkityksellisyys ja toimijuus


Kahvitauko


Hannu Mustakallio: Onko kirkon diakonia jo 150-vuotias?

Titi Gävert: Kirkon ketterä diakoniatyö 

Esko Ryökäs: Mitä on diakonia? 


Seminaarin järjestää Karjalan teologinen seura yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston teologian osaston ja Diakonian tutkimuksen seuran kanssa.

 

Yleisöilta ti 8.11.2022 klo 18

Professori Serafim Seppälä: Joulun sanoma 300-luvun Syyriasta

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=VVKg5A7HeLc

Miten Kristuksen syntymän merkitys ymmärrettiin Itä-Syyriassa 300-luvulla? Miksi asiasta kirjoitettiin runomuodossa? Onko kristinusko perimmiltään runollinen uskonto?

Professori Serafim Seppälä pohtii runollisuuden ja hengellisyyden suhdetta esittelemällä uutta kirjaansa Ikuinen Betlehem, jossa on käännetty muun muassa Marian tuutulaulut ja muita Efraim Syyrialaisen runoelmia joulun tematiikasta.

 

ti 8.11.2022 yleisöillan jälkeen opiskelijajatkot klo 19.30 salissa AT102

Yleisöillassa klo 18 alustaa professori Serafim Seppälä joulun sanomasta 300-luvun Syyriassa. Sen jälkeen kokoonnumme opiskelijajatkoille keskustelemaan yleisöillan herättämistä ajatuksista. Keskustelua moderoimassa Teemu Toivonen. Jatkoilla tarjolla iltapalaa. 

Illassa on mukana KTS:n toimijoita ja mahdollisuus liittyä jäseneksi KTS:ään. 

Tule mukaan ja kutsu kaverisikin! Lämpimästi tervetuloa! 

 

to 22.9.2022 klo 18 Lauri Thurén: UT2020 - Vihdoinkin alkutekstistä

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston luentosali AT100.

Tapahtuman tallenne löytyy KTS:n YouTube-kanavalta https://youtu.be/hBmdj1ky1V8

Raamattua käännetään jälleen tosissaan suomeksi. DigiUT-nimellä alkanut projekti on hiljalleen kasvanut tavoitteeksi suomentaa koko Raamattu vuoteen 2028 mennessä kielelle, jota nykyihminen ymmärtää. UT2020 on jo saatavilla sekä sähköisenä, äänikirjana että painettuna.

Uuden testamentin kohdalla sattui työtapaturma. Tavoitteena oli kääntää Raamattua nuorelle aikuiselle ja hänen kännykälleen sopivaan muotoon. Tulikin kaikkien aikojen tarkin raamatunsuomennos, jossa monet Jeesuksen ja apostolien ajatukset avautuvat suomalaiselle lukijalle nyt ensimmäistä kertaa. Myös monista vanhoillisen Kirkkoraamattu 1992:n kömmähdyksistä on päästy. Vasta nyt Raamattua suomennetaan ihan oikeasti alkutekstistä.

Itä-Suomen yliopisto on käännöstyössä vahvasti mukana. Suomen kielen asiantuntijana toimii professori Hanna Lappalainen, UT-projektin eksegeettinä työskenteli professori Lauri Thurén. Muina ohjausryhmän aktiivijäseninä on toiminut lukuisia eksegetiikan tohtoriopiskelijoita. Myös aineopintojen kursseilla on päästy antamaan palautetta. Kannattaa tulla kuuntelemaan ja keskustelemaan siitä, millainen Raamattu nyt on tulossa.

 

Yleisöilta ma 30.5.2022 klo 18 (Zoom)

Huom. Yleisöillasta on tallenne, jota voi pyytää Ilkka Huhdalta osoitteesta ilkka.huhta@uef.fi

Professori Ilkka Huhta: Poliittisuus herännäisyyden historiassa

Piispa Teemu Laajasalo esitti taannoin haastattelussa, että herännäisyys on liike, jolla on ollut taipumusta politisoitua. Piispan mukaan ”1930-luvulla körteissä oli fasisteja, mutta 2020-luvulla heidän joukossaan onkin punavihreitä aktivisteja.”

Historiasta löytyy muitakin esimerkkejä, joissa körttiläisyyden julkisuuskuvaa hallitsi poliittisuus. Näin tapahtui esimerkiksi 1900-luvun alussa, jolloin herännäisjohtaja Mauno Rosendal profiloitui sortokauden vastarintamiehenä. Näin myös sisällissodassa, jolloin körttipuvusta tehtiin valkoisen soturin asepukua. Totta oli, että myös lapuanliikkeen ja talonpoikaismarssin aikaan kuva politisoitui, ja fasistejakin körttiseuroissa tavattiin. Punaista poliittista väriä körttiläisyys taas sai 1960–luvulla, kun nuori herännäiskodin kasvatti ilmoitti olevansa radikaali.

Mistä herätysliikkeen poliittisuudessa on ollut kyse?

Esitelmässään Huhta pohtii kuvattuja Suomen historian murroskohtia, joissa herännäisyydellä on ollut vahva poliittinen profiili, sekä esittää selitysvaihtoehtoja ilmiölle.

 

Yleisöilta to 28.4.2022 klo 18 (Zoom) 

Huom.! Illasta on tallenne, jonka saa pyydettäessä Paula Nissilältä (paula.k.nissila@tuni.fi).

Professori Ilkka Huhta ja YTT Paula Nissilä:Välähdyksiä herännäisyyden historiasta ja nykyisyydestä

YTT Paula Nissilä: Körttinuoret ja herättäjäjuhlat festivaalina

Kirkollisten herätysliikkeiden kesäjuhlat ovat pitäneet pintansa, vaikka osallistumisaktiivisuus kirkon toimintaan on muuten laskenut. Herättäjäjuhlien kaltainen kollektiivinen osallistuminen kelpaa ja kiinnostaa yhä. Herättäjäjuhlia voi ajatella myös festivaalina eli yhteisön julkisena juhlintana ja tapahtumana tapahtumien joukossa. Herättäjäjuhlat onkin kiinnostava yhdistelmä uskonnollisia perinteitä sekä nykyajan vapaa-ajanviettoa toiveineen ja odotuksineen.      

Mutta jakaako yhteisö saman herättäjäjuhlakokemuksen? Mitä herättäjäjuhlat merkitsevät körttinuorille, jotka elävät yhteiskuntamme mahdollisuuksien, valintojen ja nopeiden muutosten keskellä? Miksi he ovat herättäjäjuhlilla? Esitys perustuu 2019 julkaistuun Nissilän sosiologian väitöskirjaan ja sen haastatteluihin ja havaintoihin herättäjäjuhlilla 2013, 2014 ja 2016 sekä nuorten kirjoittamiin juhlakertomuksiin. Esitys valaisee, mitä 14–18-vuotiaat körttinuoret tekivät herättäjäjuhlilla, millaisia merkityksiä heidän toimintaansa liittyi ja mitä kuuluminen ­heille merkitsi. Esityksessä kuvataan, millaisia näkymiä festivaalinäkökulma avaa nuorten osallistumiseen. Tutkimuksen nuoret hakivat juhlilta yhteisöllisyyttä. Enemmistöllä se ei kuitenkaan liittynyt hengellisiin tavoitteisiin tai juhlien pääohjelmaan osallistumiseen, vaan nuorisoryhmään ja nuortenohjelmaan. Tärkeää olivat nuorten erillinen toiminta ja siihen liittyvät elämykset ja fiilikset. Juhlaosallistuminen nuorisoryhmässä edusti lisäksi siirtymäriittiä, niin juhlakävijyydessä kuin matkalla lapsesta aikuiseksi.

 

Yleisöilta to 17.3.2022 klo 18 

Sali AT100 (Itä-Suomem yliopiston teologian osasto) ja Zoom.

Huom.! Illasta on tallenne, jonka saa pyydettäessä Harri Koskelalta (harri.koskela@uef.fi).

TT Harri Koskela: Hongkong 2021- demokratian, kristinuskon ja retkeilyn tilanne  

TT Harri Koskela työskenteli teologisten aineiden opettajana (visiting professor) Hongkongin luterilaisessa teologisessa seminaarissa vuoden 2020 elokuusta vuoden 2021 loppuun asti. Hän asui paikan päällä Hongkongissa tästä ajasta noin vuoden.

Yleisöillassa hän esittelee Hongkongia erilaisista näkökulmista ottamiensa valokuvien avulla. Päänäkökulmina ovat Hongkongin demokratiatilanteen kehittyminen viime vuosina, kristinuskon ja muiden uskontojen tilanne tällä hetkellä sekä retkeilymahdollisuudet Hongkongissa.

Hongkongin demokratiatilanne on muuttunut voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Hongkong on ollut yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Hongkongin eri alueet olivat Britannian hallinnassa 1841–1997 luovutuksella ja vuokrasopimuksella. Vuonna 1997 Britannia luovutti Hongkongin takaisin Kiinalle, jolloin sovittiin, että Hongkong on autonominen erityishallintoalue ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuun ottamatta. Kiinan keskushallinto on kuitenkin pyrkinyt murentamaan jatkuvasti Hongkongin erityisasemaa muun muassa vuonna 2019 rikollisten luovutuslailla, joka peruttiin vastustuksen ja laajojen mielenosoitusten vuoksi. Lopulta Kiina kavensi Hongkongin autonomiaa säätämällä kansallisen turvallisuuslain kesäkuussa 2020.

Pääosa Hongkongin väestöstä eli noin 49 prosenttia identifioituu kiinalaisiin kansanuskontoihin. Buddhalaisia on puolestaan 21 prosenttia, taolaisia 14 prosenttia ja kristittyjä 11 prosenttia. Hongkongin 1,2 miljoonasta kristitystä 800 000 on protestantteja ja 400 000 katolisia. Maasta löytyvät kaikki länsimaiset kristilliset suuntaukset, kuten luterilaiset, anglikaanit, metodistit, helluntailaiset ja Pelastusarmeija. Protestantit ovat jakaantuneet arviolta 50 eri tunnustuskuntaan, ja eri seurakuntia on noin 1300. Monissa seurakunnissa viikoittaisissa jumalanpalveluksissa käy normaalisti 4000–6000 osallistujaa. Vaikka kristityt ovat vähemmistönä Hongkongissa, heidän kohtelunsa on tasavertaista. Jostakin syystä kuitenkaan kaikki kristityt eivät halua ilmoittaa itseään virallisiin tilastoihin kristityiksi. Tilastoissa kristittyjä on noin 11 prosenttia väestöstä, mutta joidenkin arvioiden mukaan tosiasiallisesti jopa yli 20 prosenttia. Vaikka kristittyjen asema on Hongkongissa vakiintunut ja seurakunnat voivat toimia vapaasti, Kiinan otteen kiristyminen on tuonut seurakuntien ylle tummia pilviä. Tuhansia kristittyjä on viime vuosina poistunut Hongkongista. Monet seurakuntien johtajat ovat lähteneet varmuuden vuoksi, vaikka he eivät olisikaan poliittisesti aktiivisia. Vähemmistöasema ja siihen liittyvä paine tekevät alueen kristityistä aktiivisia.

Hongkongissa on erinomaiset mahdollisuudet patikointiin upeissa maisemissa. Siellä on satoja kilometrejä merkattuja patikointireittejä. Suurin osa niistä sijaitsee luonnonpuistoissa (Country Park), joissa ei ole yhtään asutusta. Luonnonpuistot kattavat 40 prosenttia Hongkongin pinta-alasta. Useimmiten polut nousevat vuorille ja sitten laskeutuvat alas vuoren toisella puolella.

 

Kirkot ja sota Ukrainassa -webinaari

to 10.3.2022 klo 14-15 

Tervetuloa webinaariin Kirkot ja sota Ukrainassa. Webinaarissa alustavat TT Heta Hurskainen ja dos. Teuvo Laitila. Tilaisuuden juontaa Rony Ojajärvi. 

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa KTS:n YouTube-kanavalla https://youtu.be/gLxcG_Lr7Z8

 

Opiskelijailta Zoomissa ke 19.1. klo 18.00

Generalistiteologin urapolku

Karjalan teologisen seuran historian ihkaensimmäisen opiskelijaillan aiheena on Generalistiteologin urapolku. Teologin koulutuksella voi työllistä papin ja opettajan tehtävien lisäksi vaikka mihin! Näitä urapolkuja meille valottavat TM Riina Nguyen ja TM Torsti Henttinen. Mukana menossa myös KTS:n entisiä ja nykyisiä opiskelija-aktiiveja.

Ilta on tarkoitettu erityisesti KTS:n opiskelijajäsenille sekä jäsenyydestä kiinnostuneille (illassa on mahdollisuus liittyä jäseneksi). Ihan kaikki opiskelijat ovat tervetulleita!

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2021

Etäyleisöilta (Zoom) to 9.12. klo 18.00

TT Joonas Riikonen: Häpeä ja teologinen ajattelu

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=K7u9fKxm514

Häpeä on noussut 1990-luvulta lähtien huomionarvoiseksi teologisen tarkastelun kohteeksi. Teologisen kiinnostuksen juuret ovat lähinnä 1970-luvulla alkaneessa psykologisessa häpeätutkimuksessa, jossa on esitetty, että on olemassa syyllisyydestä selvästi erotettavissa olevaa häpeää, joka voi kietoutua osaksi ihmisen psykofyysistä identiteettiä. Häpeäteologisessa tutkimuksessa ja kirjallisuudessa on nostettu esiin perusteita, miksi syyllisyydestä erotettavissa olevan häpeän ja sen erityislaatuisten piirteiden tunnistaminen on tärkeää myös systemaattisteologisesti. 

Häpeäkysymystä ei ole nähty vain sielunhoidollisesti merkittävänä, vaan on ajateltu, että häpeän krooniset ja haitalliset muodot asettavat huomattavan haasteen länsimaiselle kristilliselle teologialle ja sen opillisille painotuksille. Tämän pohjalta on koettu tarpeelliseksi rakentaa sellaisia teologisia ajattelumalleja, joissa otettaisiin huomioon häpeää koskeva teoreettinen, lähinnä psykologinen ja inhimilliseen kokemukseen perustuva tietämys. Tässä alustuksessa on tarkoituksena esitellä näitä häpeäteologisia ajattelumalleja, joiden keskiössä ovat triniteettioppi, inkarnaatio, ihmisen arvokkuus Jumalan kuvana sekä ihmisen ja Jumalan välisen suhteen relationaalista vastavuoroisuutta painottavat näkemykset. 

Teologisessa häpeäkeskustelussa on esitetty voimakastakin kritiikkiä läntisen kristinuskon syyllisyyspainotteisuutta kohtaan. On ajateltu, että syyllisyyteen ja rikkomukseen fokusoituneessa läntisessä perinteessä ei ole otettu huomioon häpeäkokemusta ja sen tarkastelua osana teologisen ajattelun kokonaisuutta. Samalla on huomattu, että häpeän haitalliset ilmenemismuodot saattavat kätkeytyä osaksi teologisia käsityksiä syyllisyydestä ja synnistä. Niiden on tulkittu estävän ennen kaikkea ihmisen vastuullisuuden ja läheisten persoonallisten suhteiden toteutumisen, jotka kehittyvät parhaiten empaattiseen, vastavuoroiseen kohtaamiseen perustuvassa yhteisöllisyydessä. 

 

Yleisöilta to 28.10. klo 18.00 

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=za5h2nQK-PU

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston salissa AT100 ja Zoomissa 

TT Keijo Karvonen: Julistajasta kuuntelijaksi - Irja Kilpeläinen suomalaisen sairaalasielunhoidon uudistajana 1960-1969

Irja Kilpeläinen syntyi vahvasti herätyskristilliseen kotiin. Varsinkin isänsä Eetu (Edvard) Kilpeläisen välityksellä hän sai kolmenlaista evankelioivan herätyskristillisyyden vaikutusta. Eetu Kilpeläinen oli ollut ennen seurakuntapapin uraa Frans Hannulan nimeä kantavan länsisuomalaisen herätysliikkeen keskeinen hahmo. Hän toimi Urho Muroman herätyskokouksissa tämän luottoaisaparina ja oli Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton (SKY) tärkeä vaikuttaja hallesbyläisen evankelioivan herätyskristillisen linjan puolustaja SKY:n toisen johtohahmon professori Osmo Tiililän ohella. Irja Kilpeläinen toimi aktiivisena YKY:ssä teologian opintojensa aikana 1930-luvulla hallesbyläisen linjan kannattajana ja SKY:n koululaistyössä sen jälkeenkin. Hän sai vahvoja vaikutteita myös herännäisyydestä, erityisesti 1930 alussa liiton sihteerinä toimineelta Martti Simojoelta

1940-luvun aikana Irja Kilpeläinen alkoi vähin erin etääntyä evankelioivasta herätyskristillisyydestä. Hän näki kritiikin aiheitä hengelliseen herätykseen kehottavaan, mielestään välistä painostavaankin julistustapaan. YKY:n johtavien persoonien ja rintamalla sotilaspappeina olleiden mukana hän alkoi omaksua heidän näkemyksiään. Hän etääntyi evankelioivan herätysliikkeen ajatuksista kokonaan näiden uuskansankirkollisen uudistusliikehdinnän johtohahmojen mukana 1940-lopun ja 1950-luvun kuluessa. Isän toinen vaikutus, vahva sielunhoidollinen asenne ja työskentelytapa sai keskeisimmän sijan tyttärenkutsumuksessa, joskin sielunhoidollisuus oli mukana jo alusta alkaen Irja Kilpeläisen työtavassa. Irja Kilpeläisen vajaan vuoden pituinen opiskelu- ja kliinisen harjoittelun jakso Yhdysvalloissa 1960–1961 muodostui käänteentekeväksi. Hänestä tuli psykiatrisen sairaalan sielunhoitaja, joka sovelsi työssään tunnetun psykoterapeutin Carl Rogersin asiakaskeskeiseen psykoterapiamenetelmään pohjautuvaa pastoral counseling -sielunhoitoa. Pian hän toimi myös menetelmän ja ajattelutavan kouluttajana kirkon sairaalasielunhoidon ja diakoniatyön sekä myös sairaanhoidon piirissä. Kilpeläisestä tuli 1960-luvulla sotien jälkeisen ajan kirkon keskeisin sairaalasielunhoidon uudistaja, ja tunnetun sielunhoitomenetelmän opaskirjansa myötä aikanaan myös kirkon koko sielunhoidon uudistaja. Julistajasta kehkeytyi kuuntelija, autettavan ehdoilla, tämän ongelmiin paneutuja.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon sairaalasielunhoidossa tapahtui – jotakuinkin samassa tahdissa kuin Kilpeläisen elämänkatsomus uudistui – myös samankaltainen muutos. Vähitellen hartaustoimintaan sairaaloissa pääosin keskittyneet papit alkoivat keskustella enenevässä määrin henkilökohtaisesti potilaiden vuoteiden äärellä. Alkuun näitä sielunhoitokeskustelujakin pidettiin evankeliumin julistuksena yksilöille. Ajan oloon, yhtenä keskeisenä esimerkin antajana oli pastori Niilo Syvänne sen jälkeen, kun hänet valittiin Helsingin seurakuntien sairaalasielunhoitajaksi. Sairaalasaarnaaja -ammattinimikekin muuttui sairaalapastoriksi 1950-luvun puolivälissä. Naisteologien alettua päästä sairaalateologin tehtäviin mukaan vuodesta 1956 alkaen – keskeisenä naisten mukaan tulon ajajana Niilo Syvänne – alettiin vähitellen käyttää myös nimikettä sairaalateologi. Sairaalapastorit ja sairaalalehtorit (Kilpeläisen ja Simojoen esityksestä naisille avautui 1963 mahdollisuus saada seurakuntalehtorin oikeudet) alkoivat yhä enemmän keskittyä henkilökohtaiseen sielunhoitoon Kilpeläisen Yhdysvalloista tuoman potilaskeskeisen keskustelumenetelmän keinoin. Julistuspainotteinen työtapa alkoi väistyä varsin nopeasti – paitsi sairaalasielunhoidossa myös kirkon sielunhoidossa yleensä.

 

to 16.9. klo 18.00 Korona kirkoissa -paneelikeskustelu

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=VoUSkO7Gmz4

Itä-Suomen yliopiston teologian osaston salissa AT100 ja Zoomissa: 

Panelisteina:

TT, yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen, Itä-Suomen yliopisto

dos., apulaisprofessori Pekka Metso, Itä-Suomen yliopisto

Kirkkoherra Katri Vilén, Joensuun evankelis-luterilainen seurakunta

Kirkkoherra Tuomas Järvelin, Joensuun ortodoksinen seurakunta

Keskustelun puheenjohtajana Laura Kallatsa

Mikä tuo toivoa koronan keskellä? Miten jumalanpalveluksia järjestettiin poikkeusoloissa? Voiko ehtoollista viettää etänä? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Korona kirkoissa -paneelikeskustelussa.

Globaali koronapandemia on jo puolentoista vuoden ajan vaikuttanut lähes kaikkeen toimintaan maailmassa. Se on muuttanut myös seurakuntien toimintaa ja vaikuttanut yksityisten ihmisten hengellisyyteen. Korona kirkoissa -paneelikeskustelussa tutkijat Suvi-Maria Saarelainen ja Pekka Metso sekä kirkkoherrat Katri Vilén ja Tuomas Järvelin keskustelevat elämästä koronapandemian keskellä niin tutkimustulosten kuin käytännön seurakuntaelämänkin näkökulmasta.

TT, yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen on tutkinut elämän merkityksellisyyttä korona-aikana. Dosentti, apulaisprofessori Pekka Metso on tutkinut muun muassa seurakuntalaisten kokemuksia jumalanpalveluselämästä korona-aikana sekä hengellistä hyvinvointia. Katri Vilén työskentelee kirkkoherrana Joensuun luterilaisessa seurakunnassa ja Tuomas Järvelin kirkkoherrana Joensuun ortodoksisessa seurakunnassa. Paneelin puheenjohtajana toimii Karjalan teologisen seuran puheenjohtaja Laura Kallatsa, joka on tutkinut muun muassa ehtoollisen viettoa korona-aikana.

 

MENNEET TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2021

Etäyleisöilta ti 11.5.2021 klo 18.00, Zoom-ohjelmisto

Professori Veli-Matti Kärkkäinen: "Lopussa on uuden alku." Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa?

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=1QwcGcujaqc

Yleisöilta tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin julkisena. Luettehan mm. sen vuoksi seuraavan informaation ja ohjeet ennen osallistumista:

- Tietokoneella voi osallistua yleisöiltaan linkin kautta ilman Zoom-ohjelman asentamista tai ohjelmaan kirjautumista. Tämä onnistuu napsauttamalla linkkiä, josta avautuu uusi ikkuna ruudulle. Ikkunan alalaidassa on pienellä fontilla vaihtoehto ”Having issues with Zoom Client? Join from your browser”. Napsauttakaa sitä. Seuraavaksi teitä pyydetään kirjoittamaan nimenne, jolla osallistutte yleisötilaisuuteen. Anonymisoikaa nimenne, jos ette toivo sen tallentuvan videolle, tai ette toivo muiden osallistujien näkevät sitä. (Jos olette aiemmin käyttäneet Zoomia, järjestelmä saattaa kirjata teidät automaattisesti yleisötilaisuuteen sillä nimellä, jota olette aiemmin käyttäneet.) Seuraavaksi pyydetään vahvistamaan pienellä kuvatehtävällä, ettei järjestelmään pyri kirjautumaan robotti. Kuvatehtävän tehtyänne pääsette osallistumaan yleisötilaisuuteen napsauttamalla kuvaketta ”join”, ja hyväksymällä Zoomin käyttö- ja tietosuojaselosteen.

- Puhelimella tai tabletilla osallistuminen edellyttänee Zoom-ohjelman asentamista ja siihen kirjautumista.

- Luennoitsijalle voi lähettää kysymyksiä Zoomin chatissa kirjallisesti. Kysymykset näkyvät kaikille tilaisuuteen osallistuville. Yleisötilaisuudessa ei harmillisetsi ole mahdollisuutta kysymysten esittämiseen videon tai puheen kautta.

- Yleisötilaisuuden tallenteella saattaa näkyä nimi, jolla osallistutte luennolle. Osallistumalla yleisötilaisuuteen hyväksytte tämän.

------------

Systemaattisen teologian professori Veli-Matti Kärkkäinen Fullerin teologisesta seminaarista Yhdysvalloista on aikamme kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia teologeja. Hän on julkaissut noin 30 englanninkielistä teosta muun muassa perinteisestä ja nykyisestä globaalista kristillisestä teologiasta sekä luonnontieteiden ja neljän maailmanuskonnon (juutalaisuus, islaminusko, hindulaisuus ja buddhalaisuus) välisestä keskustelusta. Kärkkäisen esitelmän otsikko on "Lopussa on uuden alku." Onko eskatologialle enää käyttöä kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa?

Nykypäivän kristillisestä teologiasta ja kirkon julistuksesta on vaikea löytää aihetta, joka olisi marginaalisempi ja kiistanalaisempi kuin eskatologia, oppi lopunajoista. Perinteisesti sen ala on ollut kapea: kuolema, viimeinen tuomio, taivas ja helvetti. Alkuvuosisatojen jälkeen, jolloin lopunodotus oli kiihkeää, eskatologiaa on tavattu pääosin vain kirkon historian murrosvaiheissa ja ääriryhmien keskuudessa. Luterilaisissa tunnustuskirjoissa eskatologiaan perinteisesti kuuluvasta ”tuhatvuotisen valtakunnan” odotuksesta tehtiin jopa harhaoppi! Nykyaikana on esiintynyt sensaatiomaisia lopunajan skenaarioita kristillisen kirkon äärilaidoilla. Samalla on todettava, että viime vuosisadan toiselta puoliskolta alkaen monet johtavat teologit ovat kiinnostuneet uudelleen aiheesta. Luterilainen W. Pannenberg, reformoitu J. Moltmann ja katolinen K. Rahner muiden joukossa ovat esittäneet lupaavia teologisia avauksia laajemmasta, kokonaisvaltaisesta ja tämän päivän elämään—ei ainoastaan ”tuonpuoleiseen”—keskeisesti liittyvästä eskatologisesta odotuksesta. Patristiikan elävästä traditiosta ammentavasta idän kirkon traditiosta nousee myös elähdyttäviä lopullisen täyttymyksen näkymiä, jotka koskettavat koko kosmosta ihmisen jumallistumisen ohella.

Pohdiskelen esityksessäni sitä, mikä on eskatologian asema ja merkitys kolmannen vuosituhannen teologiassa ja kirkossa varsinkin sen suhteen, mikä on yksilöllisen ja koko ihmiskuntaa koskevan toivon välinen suhde ja miten Jumalan valtakunnan odotus koskettaa myös koko mittaamattoman suurta kosmosta. Erityisen tärkeää on käydä huolellista keskustelua luonnontieteiden (varsinkin kosmologian) ja aivotutkimuksen ”tulevaisuutta” ja ”loppua” ennakoivien näkemysten kanssa.

 

KTS, Veritas Forum Finland & OPKO Joensuu: Etäpaneelikeskustelu "On toivon ja toiminnan aika. Kolme näkökulmaa ympäristökriisiin", ti 27.4.2021 klo 17.00 - 19.00

Keskustelijoina ovat maantieteen professori Ari Lehtinen, THL:n ympäristöanalytiikan dosentti Panu Rantakokko ja tietokirjailija, TT Pauliina Kainulainen. Tilaisuuden johtaa KTS:n puheenjohtaja, ortodoksisen teologian apulaisprof. Pekka Metso.

Yleisö voi osallistua lähetykseen esittämällä kysymyksiä lähetyksen live chatin kautta.

------------

Uutiset täyttyvät turtumukseen asti raporteista siitä, kuinka luonto ympäriltämme tuhoutuu vieden ihmisten elinkeinoja ja elinympäristöjä mukanaan. Jotain tarttis tehdä. Samoin toivolle olisi tilausta nyt, jos koskaan.

Mutta mistä sitä toivoa oikein ammennetaan ympäristökriisien keskellä? Tai mitä se toivo oikeastaan on? Jos sitä jostain saa, niin mihin asti se kantaa ja mitä tarkoitusta varten?

Maantieteen professori Ari Lehtinen hahmottaa toivon nousevan degrowth-ajattelusta, oikeudenmukaisuusliikkeistä ja ympäristökansalaisuuden vahvistamisesta. Miksi juuri nämä antavat Lehtiselle toivoa?

- Ihmiset ovat ennenkin kriisien äärellä oppineet uusille tavoille. Kyse on nytkin uusien tapojen opettelusta – jakamisen ja hiljentymisen kulttuurin vahvistamisesta ja luonnonriiston pysäyttämisestä, Lehtinen sanoo.

Teologian tohtori ja tietokirjailija Pauliina Kainulainen saa toivoa ihmisen syvemmästä muutoksesta, transformaatiosta ja jopa maailmankatsomuksellisen käänteen mahdollisuudesta.

- Yhteinen ja luova kansalaistoiminta herättää toivon ja sitä ylläpitävän merkityksen, sanoo Kainulainen.
THL:n ympäristöanalytiikan dosentti Panu Rantakokon mukaan joudumme aina tyytymään ympäristöongelmien hallinnointiin tekniikoilla, jotka usein ratkaistessaan yhden ongelman luovat suuremman tai pienemmän toisaalle.

- Siksi kuoleman varjo seuraa jokaista ihmistä loppuun asti. Varjon keskellä kohoava risti voi kuitenkin myös rohkaista ympäristöongelmien mittakaavan edessä toivottomuuteen vaipuvaa.

Keskustelu toivosta ja toiminnasta striimataan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Carelia-salista ja sen juontaa Karjalan teologisen seuran puheenjohtaja, apulaisprofessori Pekka Metso.

 

Vuosikokous ti 20.4.2021 klo 16.00, Zoom-ohjelmisto (Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakuntasali)
​
- Tietokoneella voi osallistua vuosikokoukseen linkin kautta ilman Zoom-ohjelman asentamista tai ohjelmaan kirjautumista. Tämä onnistuu napsauttamalla linkkiä, josta avautuu uusi ikkuna ruudulle. Ikkunan alalaidassa on pienellä fontilla vaihtoehto ”Having issues with Zoom Client? Join from your browser”. Napsauttakaa sitä. Seuraavaksi teitä pyydetään kirjoittamaan nimenne. Seuraavaksi pyydetään vahvistamaan pienellä kuvatehtävällä, ettei järjestelmään pyri kirjautumaan robotti. Kuvatehtävän tehtyänne pääsette osallistumaan yleisötilaisuuteen napsauttamalla kuvaketta ”join”, ja hyväksymällä Zoomin käyttö- ja tietosuojaselosteen. Kirjoittakaa salasana "20.4.2021" sitä kysyttäessä. 
- Puhelimella tai tabletilla osallistuminen edellyttänee Zoom-ohjelman asentamista ja siihen kirjautumista.

--------------

KTS:n vuosikokous pidetään tiistaina 20.4.2021 klo 16.00 alkaen. Fyysisenä kokouspaikkana on Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakuntasali (Kirkkokatu 32), mutta kokoukseen on mahdollista osallistua etäyhteyksin. Fyysinen kokoustila on järjestetty lähinnä yhdistystoimintaa ohjaavien sääntöjen toteutumista varten. Koronatilanteesta johtuen kehotan vuosikokoukseen osallistujia suosimaan etäosallistumismahdollisuutta. Tällä tavoin voimme varmistaa, että kokous toteutuu turvallisesti kokoontumisrajoitusten puitteissa. 

 

Etäyleisöilta ti 20.4.2021 klo 18.00, Zoom-ohjelmisto

TT Eveliina Ojala: Mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käyttö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoululeireillä yhteisöllisyysnäkökulmasta tarkasteltuna 

Yleisöilta tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin julkisena. Luettehan mm. sen vuoksi seuraavan informaation ja ohjeet ennen osallistumista:

- Tietokoneella voi osallistua yleisöiltaan linkin kautta ilman Zoom-ohjelman asentamista tai ohjelmaan kirjautumista. Tämä onnistuu napsauttamalla linkkiä, josta avautuu uusi ikkuna ruudulle. Ikkunan alalaidassa on pienellä fontilla vaihtoehto ”Having issues with Zoom Client? Join from your browser”. Napsauttakaa sitä. Seuraavaksi teitä pyydetään kirjoittamaan nimenne, jolla osallistutte yleisötilaisuuteen. Anonymisoikaa nimenne, jos ette toivo sen tallentuvan videolle, tai ette toivo muiden osallistujien näkevät sitä. (Jos olette aiemmin käyttäneet Zoomia, järjestelmä saattaa kirjata teidät automaattisesti yleisötilaisuuteen sillä nimellä, jota olette aiemmin käyttäneet.) Seuraavaksi pyydetään vahvistamaan pienellä kuvatehtävällä, ettei järjestelmään pyri kirjautumaan robotti. Kuvatehtävän tehtyänne pääsette osallistumaan yleisötilaisuuteen napsauttamalla kuvaketta ”join”, ja hyväksymällä Zoomin käyttö- ja tietosuojaselosteen.

- Puhelimella tai tabletilla osallistuminen edellyttänee Zoom-ohjelman asentamista ja siihen kirjautumista.

- Luennoitsijalle voi lähettää kysymyksiä Zoomin chatissa kirjallisesti. Kysymykset näkyvät kaikille tilaisuuteen osallistuville. Yleisötilaisuudessa ei harmillisetsi ole mahdollisuutta kysymysten esittämiseen videon tai puheen kautta.

- Yleisötilaisuuden tallenteella saattaa näkyä nimi, jolla osallistutte luennolle. Osallistumalla yleisötilaisuuteen hyväksytte tämän.

----------------------------

Kansainväliset tutkimukset osoittavat suomalaisen rippikoulun olevan menestystarina, joka kokoaa vuosittain merkittävän osan 15-vuotiaiden ikäluokasta vähintään puolen vuoden mittaiselle matkalle yhdessä luterilaisen seurakunnan kanssa. Tuolla matkalla rippikouluun osallistuvat nuoret pohtivat yhdessä rippikoulutyöntekijöiden kanssa elämän tärkeitä kysymyksiä ja nuorten omaa suhdetta kirkkoon ja sen jäsenyyteen. Usein rippikoulumatka sisältää leirijakson, joka jättää nuoreen parhaimmillaan pitkäkestoisen tai jopa ikimuistoisen myönteisen jäljen. Erityisesti leirijaksolla koettu yhteisöllisyys heijastuu myönteisinä kokemuksina rippikoulusta. Tähän liittyy leirijakson luonne muusta maailmasta erillisenä tilana, jossa ikään kuin etäännytään hetkeksi leirin ulkopuolisesta todellisuudesta. Mobiililaitteet ja sosiaalinen media voivat kuitenkin haastaa tämän perinteisen ymmärryksen leirin luonteesta, sillä teknologia tuo ulkopuolisen maailman jatkuvasti silmien eteen rikkoen leirillä syntyvää rippikouluryhmän omaa sisäistä todellisuutta. Samalla uudet kommunikaatioteknologian mahdollisuudet laajentavat rippikoulun toteutustapoja, joita erityisesti vuodesta 2020 lähtien on ollut välttämätöntä pohtia jokaisessa ev.lut. kirkon seurakunnassa yhteiskunnan poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen. 

Esitelmä perustuu Eveliina Ojalan marraskuussa 2020 Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa tarkastettuun väitöskirjaan The sense of community, mobile devices and social media in Finnish Lutheran confirmation preparation – The challenges when perceiving confirmation camp as liminal space. Esitelmässä laajennetaan väitöskirjaan pohjautuvia näkökulmia ottamalla huomioon pandemian aiheuttamat vaikutukset rippikoulutyön toteutuksessa vuosien 2020 ja 2021 aikana.

 

Tupailta to 25.3.2021 klo 18, Utra

Emeritusprofessori Hannu Mustakallio: Oulun seurakuntahistoria ja kirkollisen paikallishistorian kirjoittaminen

KTS:n tilaisuuksiin kuuluvat myös tupaillat, joita ei ole järjestetty pitkään aikaan. Tupailta järjestetään jonkun KTS:n jäsenen kodissa. Siihen kuuluu illan järjestäjän vapaamuotoinen alustus, keskustelua sen johdosta sekä tarjoilua. Tarkoituksena on kokoontua yhdessä tuttavallisessa ilmapiirissä. Osanottajamäärä on rajoitettu ja edellyttää ennakkoilmoittautumista.

Emeritusprofessori Hannu Mustakallio on saanut vuoden 2020 lopulla valmiiksi pitkään valmistelemansa Oulun seurakuntahistorian vuosilta 1870–1945. Julkaisijana on Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä ja kustantajana Väyläkirjat Oy. Tutkimus "Seurakunta Pohjois-Suomen keskuksessa" on jaettu kahteen osaan rajavuotena 1905. Siinä on yhteensä 724 sivua ja noin 340 kuvaa.

Itä-Suomen yliopisto on julkaissut tiedotteen Oulun seurakuntahistorian ilmestymisestä (linkki tiedotteeseen 5.1.2021: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/professori-hannu-mustakallio-kirjoitti-oulun-seurakuntahistorian-vuosilta-1870-1945-joensuusta-kasin).  

Hannu Mustakallio kertoo Oulun seurakuntahistoriasta ja kirkollisen paikallishistorian kirjoittamisesta tupaillassa, joka järjestetään hänen kotonaan Utrassa (Valovuodentie 6, 80170 Joensuu) torstaina 25.3. klo 18. Tupailtaan otetaan enintään 10 vierasta. Ennakkoilmoittautuminen viikolla 11 (15.3.–21.3.) suoraan Hannu Mustakalliolle (hannu.mustakallio@uef.fi, puh. 040 531 3214).

Hannu Mustakallion luokse pääsee keskustasta esimerkiksi bussilla 2, jäädään pois Mustosenkadun toisella pysäkillä.

Tupaillan järjestäminen jää riippumaan koronatilanteen kehityksestä. Ilmoittautuneet saavat tiedon tilaisuuden pitämisestä.

 

Etäyleisöilta ti 23.3.2021 klo 18.00, Zoom-ohjelmisto
Yliopistonlehtori, TT Suvi-Maria Saarelainen: Ikääntyvien kokemus elämän merkityksellisyydestä

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=Y3kPHZboqZY

Saarelainen toimii soveltavien opintojen yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa. Hänen tutkimuksensaon kohdistunut iän ja elämäntilanteiden heijastumiseen eksistentiaalisiin kysymyksiin.Esitelmässään Saarelainen tarkastelee kahden tutkimusaineiston kautta ikääntyvien ihmisten elämän merkityksellisyyden kokemusta. Ensimmäisen katsaus kohdistuu siihen, miten yli 80-vuotiaat ihmiset sanoittavat elämän merkityksellisyyttä ja merkityksen kriisejä. Toiseksi perehdytään siihen, miten 65vuotta täyttäneet kotisaattohoidon potilaat kuvasivat merkityksen kokemusta lähestyvän kuoleman edessä. Yhteenveto osoittaa, että läheisten ihmisten läsnäolo, kuulumisen kokemus ja mahdollisuus autonomian säilyttämiseen ovat keskeisiä merkityslähteitä sekä kotisaattohoidossa oleville henkilöille että arkielämää eläville ikääntyvälle.

Kokemus elämän merkityksestä voidaan jakaa (positiiviseen) merkityksellisyyden kokemukseen ja (negatiiviseen) merkityksen kriisiin: positiivisessa kokemuksessa elämän merkityslähteet ovat tasapainossa, negatiivisessa kokemuksessa merkityslähteet ovat uhattuina tai horjuneet. Elämän merkityslähteet ovat osa ihmisen persoonallisuutta. Merkityslähteet muodostuvat henkilökohtaisista arvoista ja maailmankuvasta, keskeisistä uskomuksista ja rituaaleista, joiden kautta merkityksellisyyden kokemusta vahvistetaan. Merkityslähteet ovat osin tietoisia ja osin tiedostamattomia tekijöitä, joiden avulla ihminen pyrkii rakentamaan elämässään merkityksellisyyden kokemusta. Eksistentiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta on osoitettu, että nuoremmat sukupolvet tuntevat huonosti ikääntyneiden eksistentiaalisia tarpeita ja kokemuksia elämän merkityslähteistä.

 

Etäyleisöilta to 4.2.2021 klo 18.00, Zoom-ohjelmisto 

TT Aarne Ylä-Jussila: Itä-Karjalan sotilashallinnon kirkollinen nuorisotyö 1941–1944.

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=ZIBlUSCjmvM

Itä-Karjalan suomalaismiehityksen aikana oli sotilashallinnon pappien erityisen mielenkiinnon kohteena alueen nuoriso. Lapset ja nuoret, jotka olivat saaneet kouluissa ja nuorisojärjestöissä ateistisen kasvatuksen, haluttiin johdattaa mahdollisimman nopeasti kristillisen uskon piiriin. Samalla heistä haluttiin kasvattaa myös hyviä Suur-Suomen kansalaisia, jotka tuntisivat Suomen omaksi isänmaakseen. Sotilashallinnon luterilaisten ja ortodoksisten pappien osittain erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet itäkarjalaisen nuorison uskonnollisessa ja kansallisessa kasvatuksessa aiheuttivat kuitenkin koko miehitysajan erimielisyyksiä kirkollisen nuorisotyön toteutuksessa.

Esitelmän taustana on Aarne Ylä-Jussilan marraskuussa 2020 Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja Heimo, uskonto ja isänmaa, jossa selvitettiin, miten kansallistaminen ilmeni Itä-Karjalan sotilashallinnon kirkollisessa toiminnassa. Esitelmässä tarkastellaan Itä-Karjalan sotilashallinnon kirkollisen nuorisotyön lähtökohtia, tavoitteita ja toteutusta sekä siinä ilmenneitä ongelmia ja niiden syitä.

Yleisöilta tallennetaan ja julkaistaan myöhemmin julkisena. Luettehan mm. tämän vuoksi seuraavan informaation ja ohjeet ennen osallistumista:

Tietokoneella voi osallistua yleisöiltaan linkin kautta ilman Zoom-ohjelman asentamista tai ohjelmaan kirjautumista. Tämä onnistuu napsauttamalla linkkiä, josta avautuu uusi ikkuna ruudulle. Ikkunan alalaidassa on pienellä fontilla vaihtoehto ”Having issues with Zoom Client? Join from your browser”. Napsauttakaa sitä. Seuraavaksi teitä pyydetään kirjoittamaan nimenne, jolla osallistutte yleisötilaisuuteen. Anonymisoikaa nimenne, jos ette toivo sen tallentuvan videolle, tai ette toivo muiden osallistujien näkevät sitä. (Jos olette aiemmin käyttäneet Zoomia, järjestelmä saattaa kirjata teidät automaattisesti yleisötilaisuuteen sillä nimellä, jota olette aiemmin käyttäneet.) Seuraavaksi pyydetään vahvistamaan pienellä kuvatehtävällä, ettei järjestelmään pyri kirjautumaan robotti. Kuvatehtävän tehtyänne pääsette osallistumaan yleisötilaisuuteen napsauttamalla kuvaketta ”join”, ja hyväksymällä Zoomin käyttö- ja tietosuojaselosteen.

Puhelimella tai tabletilla osallistuminen edellyttänee Zoom-ohjelman asentamista ja siihen kirjautumista.

Luennoitsijalle voi lähettää kysymyksiä Zoomin chatissa kirjallisesti. Verkkoluennon luennoitsija, juontaja ja hallinnoijat näkevät kysymyksenne. Yleisötilaisuudessa ei harmillisetsi ole mahdollisuutta kysymysten esittämiseen videon tai puheen kautta.

Yleisötilaisuuden tallenteella saattaa näkyä nimi, jolla osallistutte luennolle. Osallistumalla yleisötilaisuuteen hyväksytte tämän.

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2020

Webinaari: Uskonto, perhe ja hyvinvointi to 3.12.2020 klo 13–16

Karjalan teologisen seuran ja Itä-Suomen yliopiston teologian osaston yhteistyössä järjestämä webinaari to 3.12.2020 klo 13–16 Zoom-verkkosovelluksessa.


OHJELMA:

Avaussanat: Laura Kallatsa & Pekka Metso

TT Suvi-Maria Saarelainen:
Nuoret elämän haasteiden keskellä. Ihmissuhteet elämän merkityksellisyyden tukena vai horjuttajina?

Professori Auli Vähäkangas:
Leskimiesten kokemukset puolison hautajaisista ja surusta

TAUKO

TM Mari Parkkinen:
Uskonnollinen sosialisaatio palestiinalaiskristityissä perheissä

TT Teemu Ratinen:
Kohti kasvua. Kirkon perheneuvontatyö ja kirkon perhe- ja seksuaalieettisen opetuksen muutos

Päätössanat: Pekka Metso

Webinaariin pääsee osallistumaan linkin välityksellä. Linkki julkaistaan Karjalan teologisen seuran koti- ja facebook-sivuilla päivää ennen etätilaisuutta. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!

 

Verkkoluento to 19.11.2020 klo 18.00

Yliopistonlehtori, TT Sini Mikkola: Reformaatio kirjeiden välityksellä – Kirjeenvaihto, vallankäyttö ja Martin Lutherin naisverkostot

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=u7IqVckAevw

Millä tavoin pienessä Wittenbergissä 1500-luvun alkupuolella alkanut uskonnollinen liikehdintä laajeni maailmanluokan ilmiöksi, jolla on relevanssia myös tänä päivänä? Martin Luther, 95 teesiä tai vaikkapa Augsburgin tunnustus nostetaan usein reformaation keskiöön. Yksi mies ja nippu teologisia kirjoituksia eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös ja ennen kaikkea verkostoja, joita pitkin yhä uudet ihmiset välittävät ajatuksia ja ideoita eteenpäin.

Tässä esitelmässä tarkastelen Martin Lutheria ja hänen ajatustensa leviämistä hänen kirjeenvaihtonsa ja kirjekumppaniensa kautta. Tuon Lutherin verkostoista erityisesti esiin historian hämäriin jääneitä naisvaikuttajia, jotka eivät useinkaan olleet laillisten vallankäyttäjien asemassa, mutta jotka käytännössä käyttivät valtaa mitä moninaisimmin tavoin. Esitelmästä selviää muun muassa, miksi Luther pönkitti katolisen abbedissan valtaa omien seuraajiensa kustannuksella ja millä tavoin hän pyrki suostuttelemaan aikansa naisia oman asiansa puolelle.

Verkkoluento toteutetaan Zoom-etäkokousohjelmistossa, ja siihen pääsee osallistumaan linkin välityksellä. Linkki julkaistaan Karjalan teologisen seuran koti- ja facebook-sivuilla päivää ennen etätilaisuutta. Verkkoluento tallennetaan. 

 

Fides Ostiensiksen työryhmän järjestämä Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaari: Pari muuttujaa - Ihmisen kohtaamisen muutos 22. - 23.10.2020

Itä-Suomen yliopiston teologian ainejärjestön Fides Ostiensiksen työryhmä järjestää Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaarin "Pari muuttujaa - Ihmisen kohtaamisen muutos" ensi viikolla 22. - 23.10.2020. KTS ja Itä-Suomen yliopiston Teologian osasto ovat seminaarin yhteistyötahoja. Ohessa on linkki tapahtuman infosivulle: https://www.facebook.com/events/312954290129488/

 

Verkkoluento to 29.10.2020 klo 18.00

Projektitutkija, TT Laura Kallatsa: Vihkiäkö vai ei? Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta 

Linkki tallenteeseen: https://www.youtube.com/watch?v=MFv9BgNfLOI

Samaa sukupuolta olevien avioliitto on ollut 2000-luvun alun näkyvä keskustelunaihe Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Pappien asenteet homoseksuaalisuutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa kohtaan ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti entistä hyväksyvämmiksi.  

Syyskuun alussa Itä-Suomen yliopistossa tarkastetun Laura Kallatsan väitöskirjan mukaan papit perustelevat avioliittokäsityksiään ennen kaikkea teologisilla argumenteilla. Sekä samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannattavat että vastustavat papit etsivät Jumalan tahtoa asiaan.  

Esitelmässä tarkastellaan pappien esittämiä perusteluja omille näkemyksilleen sekä perustelujen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Avioliittokysymys aiheuttaa kirkossa voimakkaita tunteita, mikä näkyy niin pappien vastauksissa kuin tutkijan saamassa runsaassa palautteessakin. 

Verkkoluento toteutetaan Zoom-etäkokousohjelmistossa, ja siihen pääsee osallistumaan linkin välityksellä. Linkki julkaistaan Karjalan teologisen seuran koti- ja facebook-sivuilla päivää ennen etätilaisuutta. Verkkoluento tallennetaan. 

 

MENNEET TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2020

Maanantai 10.2. - tiistai 11.2., Itä-Suomen yliopisto, Aurora II -rakennuksen sali AU100, MAAILMA – teologinen symposiumi 

Karjalan teologinen seura järjestää 10.–11.2.2020 kahdeksannen symposiumin Joensuussa.

Tämänkertainen teema on MAAILMA. Teemaa tarkastellaan maailmankatsomusten ja ihmisen maailmassa toimimisen näkökulmista. Symposiumissa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa ihmistenväliset konfliktit, kirjallisuuden ja todellisuuden suhde, kirkkojen ekologinen ajattelu sekä luonnonsuojelun paikalliset kysymykset. Symposiumi on tarkoitetti seurakuntien työntekijöille, teologian ja muiden alojen yliopisto-opiskelijoille sekä kaikille muille aiheesta kiinnostuneille.

Symposiumissa esiintyy tälläkin kertaa nimekäs asiantuntijajoukko, joka on lähtenyt mukaan talkooperiaatteella. Tiistain 11.2. aamupäivän ohjelmassa on paneelikeskustelu, joka pureutuu ajankohtaiseen kysymykseen ihmisen ja ympäristön suhteesta Pohjois-Karjalassa. Millä tavoin yksilöitten ja yhteisöjen arvot ja pyrkimykset ovat yhteen sovitettavissa luonnon monimuotoisuuden suojelemisen kanssa?

Symposiumi järjestetään Itä-Suomen yliopiston Aurora II -rakennuksen salissa AU100. Salissa on tilaa 250 osallistujalle.  Kaikkia osanottajia pyydetään ilmoittautumaan 31.1.2020 mennessä. 

Symposiumin ilmoittautumismaksu on 20e.  Symposiumiin on kuitenkin vapaa pääsy:
-  Itä-Suomen yliopiston opiskelijoilla ja jatko-opiskelijoilla sekä henkilökunnalla,
-  KTS:n jäsenillä, jotka ovat maksaneet vuoden 2019 jäsenmaksun,
-  jäsenmaksunsa maksaneiden KTS:n kannatusjäsenten (seurakuntien/tuomiokapitulien) työntekijöillä.

KTS:n jäsenyyttä voi hakea ilmoittamalla siitä seuran sihteerille sähköpostilla osoitteeseen ktssihteeri@gmail.com. 

Ks. tarkemmat ohjeet. Jäsenmaksu on 20 e henkilöjäseniltä ja 120 e kannattajajäseniltä, esimerkiksi seurakunnilta.

Symposiumin juliste, tarkat ohjelmatiedot ja linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyvät kotisivujen Symposiumi 2020 -osiosta https://www.karjalanteologinenseura.fi/symposiumi-2020/.

 

Torstai 27.2. klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AG100. Raamatunkäännöstyön asiantuntija Chris Pekka Wilde: Kieli ja raamatunkäännöstyö

Kunkin kohdekielen ja -kulttuurin erityispiirteet asettavat usein haasteita raamatunkäännöstyössä. Tässä esityksessä tarkastellaan joitakin sellaisia Nepalissa puhutun tibetoburmalaisen khamin kielessä. Esityksen alussa aihetta pohjustetaan esittelemällä maan kielten, kulttuurien ja uskontojen kirjoa yleisemmin valokuvien välityksellä. Tämän jälkeen kuvataan muun muassa khamin kielen 1. monikon pronominin nk. yleistävää tai epäpersoonalista käyttöä. Tällä on vaikutusta käännettäessä lausekkeita kuten ”yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä” (1 Tim. 2:5; KR92 mukaan), tai ”minä puhun ihmisten tavalla” (Gal 3:15; KR38 mukaan).

 

HUOM. Koronaviruksen torjunnan aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia ohessa ilmoitettu yleisöilta 21.4. on PERUTTU

Tiistaina 21.4. klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AT100. Metropoliitta Arseni: Valamolaiset Jumalanäidin ihmeitätekevät ikonit.

 

HUOM. Koronaviruksen torjunnan aiheuttamien kokoontumisrajoitusten takia ohessa ilmoitettu vuosikokous 21.4. on SIIRRETTY. Uudesta vuosikokouksen ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin.

Tiistaina 21.4. klo 17.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AT102. Karjalan teologisen seuran vuosikokous. Kokouksen jälkeen järjestetään yleisöilta.

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2019

Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaari 25.-28.10.

Läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Fides Ostiensis järjestää 25.–28.10.
Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaarin. Järjestyksessä jo kymmenes seminaari
kulkee tällä kertaa nimellä ”Ihmiseksi oppimassa – Kuka kasvattaa ja ketä?” ja se
sisältää sekä kasvatusaiheisia luentoja että työpajoja.

KTS on tänä vuonna mukana sponsoroimassa seminaaria, joten seuran jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan seminaarin luennoille, jotka järjestetään Joensuussa Itä-Suomen yliopiston Agora-rakennuksen salissa AT100 perjantaina 25.10. ja maanantaina 28.10. Tapahtuma on ilmainen eikä vaadi ilmoittautumista.

Ohjelma:

PERJANTAI 25.10. – Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto, sali AT100

klo 10-10.30 Professori, FT Martin Ubani ”Ihmisoikeudet ja katsomusopetus 2020-luvulla”
klo 10.30-11.30 Vanhempi konstaapeli Jussi Salomaa ”Rikoslaki ja lapsiin kohdistuvat rikokset”
klo 12.30-14 Johtava nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen ”Koululaiset kirkossa – lasten uskontokasvatus ja hyvinvointi”
klo 14.15-15 Apulaisprofessori, TT Pekka Metso ”Ortodoksiksi kasvattaminen: uskonnollinen vähemmistö ja uskontokasvatus”

MAANANTAI 28.10. – Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto, sali AT100

klo 10-11.15 Lapsiasiavaltuutettu, VTT Elina Pekkarinen ”Lapsi on ihminen – ei ihmiseksi kasvamassa”
klo 13-15 TK Janne Villa ”Hengellisyys lapsen pahoin- ja hyvinvoinnissa”
klo 15-17 Kirjailija Anna-Mari Kaskinen ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie: Hengellinen perintö ja uusi sukupolvi”

 

Tiistaina 12.11.2019 klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AG100. TT Harri Koskela: Ekumenian uusia tuulia – Global Christian Forum.

Global Christian Forum on maailman laajapohjaisin ekumeeninen yhteistyöverkosto. Sen kolmas kokoontuminen järjestettiin Bogotassa, Kolumbiassa viime vuoden huhtikuussa. Neljän päivän aikana paikalla oli 260 osallistujaa 55 maasta. Aikaisemmat kokoontumiset ovat olleet Kenian Limurussa ja Indonesian Manadossa.

Ajatus uudenlaisen ekumeenisen tilan luomiseksi sai alkunsa viime vuosituhannen lopussa (1998), kun Kirkkojen maailmanneuvoston piirissä kiinnitettiin huomiota siihen tosiasiaan, että suurin osa maailman kristityistä ei kuulu perinteiseen ekumeeniseen liikkeeseen. Näin sai alkunsa Global Christian Forum, jonka Bogotan kokoukseen osallistui muun muassa katolisia, ortodokseja, kopteja, luterilaisia, metodisteja, baptisteja, anglikaaneja, mennoniittoja, evankelikaalisia, adventisteja, vanhakatolisia sekä monen suunnan helluntailaisia. Global Christian Forum painottaa, että ekumeenisessa työskentelyssä kaikkia kristittyjä yhdistää kristinuskon ydinsanoma Jeesuksesta Kristuksesta pelastajana.

 

Tiistaina 26.11.2019 klo 16.00, Itä-Suomen yliopisto, Carelia-rakennuksen sali C2. Professori Serafim Seppälä ja dosentti Jari Ehrnrooth: Voiko ihminen olla vapaa? Moderaattorina toimii professori Ilkka Huhta.

Voiko ihminen olla vapaa?
Mikä meitä rajoittaa: valtio, vanhemmat, kirkko, ystävät, Jumala?

Kansa vapaaksi sääntö-Suomen pykäläviidakosta. Taksiliikenne vapaaksi kilpailulle. Kansalainen vapaaksi valtion tuella. Vapaaksi tuppukylän ahdasmielisyydestä urbaaniin riippumattomuuteen. Vapaaksi kaupungin ruuhkista mökkimaiseman rauhaan. Vapaaksi kirkon vallasta yksilölliseen uskoon. Vapaaksi paikan rajoituksista virtuaalimaailmaan.

Sekalaiset vaatimukset vapaudesta ovat äänekkäitä ja niitä on paljon. Mutta mitä vapaus täsmälleen ottaen merkitsee ja miten vapaaksi tullaan? Voiko vapaalle ihmiselle esittää vaatimuksia tai velvollisuuksia? Kuka niitä saisi esittää? Isä, äiti, valtio, ystävät, kirkko, Jumala vai yksikään mainituista? Ovatko velvollisuudet ristiriidassa vapauden kanssa? Vai voiko vaatimuksia täyttämällä vapaus jopa kasvaa? Entä miten tavat ymmärtää vapaus vaikuttavat yhteiskuntaan laajemminkin, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, uskontojen tai politiikan kautta?

Veritas Forum-tilaisuudessa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa näistä aiheista keskustelevat kirjailija ja kolmen yliopiston dosentti Jari Ehrnrooth sekä professori Serafim Seppälä. Ehrnrooth on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja on juuri julkaissut kirjan Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle (Otava). Seppälä on vapaaehtoisesti sitoutunut ortodoksikirkon munkin elämään ja puolestaan kirjoittanut teoksen Vapaus (Kirjapaja), joka voitti vuonna 2007 Vuoden kristillinen kirja -palkinnon.

Keskustelua moderoi professori Ilkka Huhta. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy. Loppuun on varattu aikaa yleisökysymyksille ja tilaisuuden jälkeen tarjotaan kahvit. Tilaisuuden järjestävät Karjalan teologinen seura, Joensuun OPKO ja Joensuun Evankeliset Opiskelijat.

Tapahtuma-aika ja -paikka: keskiviikkona 26.11. klo 16-18, Carelian auditorio C2, Itä-Suomen yliopisto Joensuussa

Ohessa linkki tilaisuuden facebook-tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/527759928005500/


Veritas Forum Finland on verkosto, joka järjestää akateemisia tilaisuuksia suurista elämänkysymyksistä yliopistokampuksilla ja oppilaitoksissa ympäri Suomen. Toimimme suomen, ruotsin ja englannin kielellä. 

Kansainvälisesti Veritas Forumit ovat saaneet alkunsa Harvardin yliopistossa, ja ensimmäinen Veritas Forum pidettiin siellä vuonna 1992. Harvardista ne ovat levinneet yli 200 yliopistoon Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa Veritas Forumeita koordinoi luterilainen opiskelijajärjestö OPKO.

Tänä syksynä muissa Veritas Forumeissa keskustelevat journalistiikan työelämäprofessori Olli Seuri ja teologian yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainio ”totuudenjälkeisen” ajan kiistoista politiikassa ja uskonnossa (Tampere 7.11.), teologi Lari Launonen filosofi Ilmari Hirvonen jumalauskon järkevyydestä, filosofian yliopistonlehtori Markus Lammenranta ja fysiikan dosentti Vesa Palonen ihmeisiin uskomisen perusteista tai perusteettomuudesta (Helsinki 20.11.), sekä TM Stefan Gustavsson ja teologian dosentti Matti Myllykoski Jeesuksen ylösnousemuksesta (13.11.).

Veritas Forumeissa on ollut puhumassa vuosien saatossa esimerkiksi Jari Jolkkonen, Esko Valtaoja, Kari Enqvist, Janne Saarikivi, Eija-Riitta Korhola, Elisa Aaltola, Jari Hurme, Frank Martela, Mari Walls, Markku Ojanen, Markku Kulmala ja Ilkka Niiniluoto.

Lisätietoja: www.veritasforum.fi

 

KTS:n VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ 16.4.2019

Karjalan teologinen seura piti vuosikokouksensa 16.4.2019. Vuosikokous valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2019 Pekka Metson.

Erovuoroiset hallituksen jäsenet olivat teologian tohtori Kati Kemppainen ja dosentti Jouko Kiiski, jotka jättäytyivät tehtävästä. Hallituksen uusiksi jäseniksi heidän tilalleen vuosiksi 2019-2020 valittiin yliopistotutkija Heta Hurskainen ja teologian tohtori Harri Koskela. Pekka Metson tilalle hallitukseen vuodeksi 2019 valittiin emeritusprofessori Hannu Mustakallio. Hallituksen varajäseniksi valittiin kirkkoherra Ville Ojala ja TK Asser Spoof.

Lisäksi hallitukseen kuuluu hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen sekä kaksi teologian opiskelijoiden ainejärjestöjen edustajaa.

 

MENNEET TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2019

Torstaina 21.2.2019 klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AT100: Minne menet, Ukraina?

Yleisöiltaan sisältyy kolme ajankohtaista alustusta:

Yliopistonlehtori Teuvo Laitila: Itsenäisen Ukrainan ortodoksisen kirkon syntyvaiheet

Yliopistonlehtori Mikko Ketola (Helsingin yliopisto): Uniaattien (Rooman alaisen kirkon) rooli Ukrainassa

Tutkijatohtori Heta Hurskainen: Ukrainan kirkollisen tilanteen vaikutus ekumeniaan


Marraskuun alussa 2018 Konstantinopolin patriarkka Bartholomeos ja Ukrainan presidentti Petro Porošenko allekirjoittivat sopimuksen Ukrainan ortodoksisen kirkon (Kiovan patriarkaatin ja autokefaalisen kirkon muodostaman uuden kirkon) perustamisesta. Tällainen kirkko perustettiin joulukuussa 2018. Tammikuun alussa 2019 Konstantinopolin patriarkaatti tunnusti sen virallisesti lailliseksi ortodoksiseksi kirkoksi. Venäjän kirkko on puolestaan ilmoittanut, että se ei enää tunnusta Konstantinopolin patriarkaattia. Osa maailman itsenäisistä ortodoksisista kirkoista on tukenut Venäjän kirkkoa, osa Konstantinopolia. Ukrainan tapahtumat voivat siten johtaa ortodoksisen maailman sisäiseen kriisiin.

Teuvo Laitila kertoo yleisöillassa Ukrainan kirkollisen kriisin ja uuden täysin itsenäisen kirkon syntymisen taustoista.

Mikko Ketola tarkastelee Ukrainan kreikkalaiskatolista tai niin sanottua uniaattikirkkoa poliittisena ja ekumeenisena muutosvoimana. Kirkko perustettiin jo 1596, sulautettiin Venäjän ortodoksiseen kirkkoon pakolla 1946 ja sai aloittaa uudelleen julkisen toimintansa 1980-luvun lopulla. Siitä tuli nopeasti tärkeä tekijä Länsi-Ukrainan poliittisessa liikehdinnässä. Itsenäisen Ukrainan aikana kirkko on tullut tunnetuksi demokraattisten ihanteiden ja länsisuuntautumisen kannattajana. Kirkko tunnetaan myös valmiudestaan ekumeeniseen yhteistyöhön.

Heta Hurskainen tarkastelee puolestaan Venäjän ortodoksisen kirkon ja Konstantinopolin patriarkaatin yhteyksien katkeamisen vaikutuksia. Ne näkyvät esimerkiksi Euroopassa, minne Venäjän ortodoksinen kirkko on päättänyt perustaa oman järjestäytyneen hallintoalueen, eksarkaatin. Vaikutukset näkyvät myös ekumeenisissa suhteissa, joissa ortodoksit ovat perinteisesti vedonneet koko ortodoksisen maailman yksimielisyyteen.

 

Tiistaina 16.4.2019 klo 18.00, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen sali AT100. Professori Kati Tervo-Niemelä: Uskonto ja kuolemanpelko

Valtaosa ihmisistä pelkää kuolemaa jossain elämänvaiheessa ja se on normaali tunne ihmisille.
Äärimmäinen kuolemanpelko voi kuitenkin rajoittaa ja lamaannuttaa elämää monella tapaa. Mutta mitä
kuolemassa pelätään ja miten uskonto liittyy kuolemanpelkoon?

Lisääkö uskonto kuolemanpelkoa vai vähentääkö? Ihmisiin liittyvän sosiaalitutkimuksen kentältä on vaikea
löytää aihetta, joka on yhtä kiistanalainen kuin uskonto ja kuolemanpelko. Aiheesta on tehty satoja
tutkimuksia. Tulokset ovat keskenään hyvinkin ristiriitaisia.

Esitelmässä tarkastellaan tapauskertomusten kautta erilaisia tapoja, miten uskonnollisuus ja muut
uskontoon liittyvät tekijät ovat vaikuttamassa kuolemanpelkoon. Lisäksi esitelmässä tarkastellaan
kuolemanpelkoa kirkon työntekijöiden näkökulmasta. Miten kuolemanpelko näyttäytyy kirkon työssä ja
mikä merkitys sillä on työhyvinvoinnille?

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2018

Tiistaina 25.9. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Professori Martin Ubani: Uskonnonopetuksen ajankohtaisia haasteita

Suomalainen katsomusopetusmalli on kansainvälisesti arvioituna harvinaislaatuinen. Vastaava uskontokuntaperustainen malli on käytössä muualla maailmassa lähinnä Itävallassa ja joissakin Saksan osavaltioissa.

2000-luvun alussa uskonnon opetus määriteltiin Suomen koululaitoksessa ”oman uskonnon opetukseksi” tunnustuksellisen opetuksen sijaan. Vuonna 2014 opetushallitus määritteli uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja 2015 lukion opetussuunnitelman perusteet.

Opetussuunnitelmaprosessissa uskonnonopetuksen sisältöä ja tavoitteistoa pyrittiin kehittämään nykyajan globaaleja ja yhteiskunnallisia vaatimuksia huomioiden. Aiempaa paremmin pyrittiin huomioimaan myös muun muassa katsomuksellisen dialogin kysymyksiä.

Suomalaisen katsomusopetuksen muodosta ja tavoitteistosta on jatkuvasti keskusteltu. Näin on myös tällä hetkellä.

Uskonnonopetukseen liittyy monia ajankohtaisia haasteita. Martin Ubani käsittelee muun muassa eriytetyn ja yhdistetyn katsomusopetuksen kysymyksiä, negatiivisen uskontokäsityksen tuomia haasteita, uuden opetussuunnitelman käyttöönoton ja merkityksellisen opetuksen ongelmia sekä opettajankoulutuksen erityiskysymyksiä.

 

AVIOLIITTOSEMINAARI

Aika ja paikka
17.10.2018 klo 9–13
Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Natura-rakennus, Sali N 105

Tausta ja tavoitteet
Eduskunnan hyväksymä sukupuolineutraali avioliittolaki on herättänyt paljon keskustelua yhteiskunnassa ja myös kristillisissä kirkoissa. Tämän vuoksi Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa on käynnistetty useita avioliittoon liittyviä tutkimuksia. Avioliiton tutkimusryhmän yhteistyökumppanina on Kirkon tutkimuskeskus. Seminaarissa puheenvuorojen käyttäjät esittelevät tutkimustensa alustavia tuloksia ja niistä voidaan yhdessä keskustella.

Alustukset
- Apulaisprofessori Pekka Metso: Keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteesta ortodoksisessa kirkossa 1990–2018
- Yliopistonlehtori, dosentti Vesa Hirvonen: Eronneiden vihkiminen kirkolliskokouksessa 1876–1999
- Väitöskirjatutkija, TM Laura Kallatsa: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien muuttuneet asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan
- Väitöskirjatutkija, TM Saila Karppinen: Samaa sukupuolta olevien kristittyjen avioparien kokemukset ja käsitykset yhteiselämästä puolisonsa kanssa
- Professori Antti Raunio: Uskon ja rakkauden liitto. Keskustelua luterilaisen teologian mahdollisuuksista laajentaa avioliiton käsitettä
- Ylisopistonlehtori, dosentti Jouko Kiiski: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta

Järjestäjät
Itä-Suomen yliopiston teologian osasto, avioliiton tutkimusryhmä
Karjalan teologinen seura

 

Keskiviikkona 21.11. klo 16.15 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Aurora II -rakennuksen luentosali AU100. Professori emeritus Esko Valtaoja ja piispa, dosentti Jari Jolkkonen: Usko ja tiede – kaksi kieltä, yksi todellisuus?

Tilaisuus järjestetään yhdessä Veritas Forumin kanssa. Evankeliset opiskelijat järjestävät tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilun salin ulkopuolella.


Puhuvatko usko ja tiede yhdestä todellisuudesta kahdella eri kielellä?

Vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan 47 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ”tieteeseen perustuva maailmankuva” on ristiriidassa uskonnon kanssa. Usein ajatellaankin, että tieteellisen tutkimuksen edistyessä uskontojen tosiasiaväitteet kumoutuvat ja uskonnon merkitys yhteiskunnassa vähenee.

Toisaalta moni länsimainen kirkko on tullut omaksuneeksi näkemyksen, jossa tiede ja uskonto kuuluvat omiin lokeroihinsa. Lokeroissa puhutaan kahta eri kieltä, joiden ei ole tarkoituskaan kohdata. Uskon kuuluukin puhua vain ihmisen sisäisistä kokemuksista ja tieteen julkisista tosiasioista. Käännöstyö lokeroiden kielten välillä on epäilyttävää, jopa mahdotonta.

Tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja ja Kuopion piispa, dosentti Jari Jolkkonen keskustelevat Joensuussa Veritas Forum -tilaisuudessa siitä, onko olemassa uskon kieli, joka tavoittaa todellisuuden jota tiede ei voi tavoittaa. Vai puhuuko usko joskus asioista, joista tieteelläkin on sanottavaa? Tulisiko uskon ja tieteen kohdata joissakin kysymyksissä? Jos tulisi, mitä tällaisessa kohtaamisessa oikein pitäisi tehdä?

 

Tiistaina 11.12. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Yliopistonlehtori Damaskinos Olkinuora: Pyhän Athosvuoren hengellinen perintö

Damaskinos Olkinuora kertoo yli tuhat vuotta vanhan pyhän Athosvuoren luostaritasavallan hengellisyydestä niin historian varrella kuin tänäkin päivänä. Hän on itse paitsi Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian ja patristiikan yliopistonlehtori myös Athosvuoren pyhittäjä Ksenofonin luostarin munkkidiakoni.

Athosvuori on ainutlaatuinen, UNESCOn maailmanperintökohteeksi luetteloitu autonominen alue Kreikassa. Sen kaikki lähes kolmetuhatta asukasta ovat ortodoksisia munkkeja. Niemimaa on suljettu naisilta. Sillä on kaksikymmentä pääluostaria sekä satoja pienempiä asumuksia.

Historian varrella Athosvuori on ollut merkittävässä asemassa niin ortodoksisen opin kuin hengellisen kilvoittelunkin suunnannäyttäjänä. Luostarit varjelevat myös taideaarteita ja henkistä kulttuuriperintöä: tuhatvuotisten rakennusten, ikonien ja kirkkokalusteiden lisäksi Athoksen kirjastoissa on kymmeniätuhansia Bysantin aikaisia käsikirjoituksia, joissa riittää edelleen työsarkaa nykytutkijoille.

 

KTS:n VUOSIKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ 10.4.2018

Karjalan teologisen seuran vuosikokouksen päätöksiä 10.4.2018 Karjalan teologinen seura piti vuosikokouksensa 10.4.2018. Vuosikokous valitsi seuran puheenjohtajaksi vuodeksi 2018 edelleen professori Hannu Mustakallion.

Erovuoroiset hallituksen jäsenet hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen ja yliopistotutkija Pekka Metso valittiin uudelle kaksivuotiskaudelle. Hallituksen varajäseniksi valittiin kirkkoherra Ville Ojala ja teologian tohtori Heta Hurskainen.

Lisäksi hallitukseen kuuluvat teologian teologian tohtori Kati Kemppainen ja dosentti Jouko Kiiski sekä kaksi teologian opiskelijoiden ainejärjestöjen edustajaa.

 

MENNEET TAPAHTUMAT KEVÄÄLLÄ 2018

12.-13.2. Itä-Suomen yliopisto, Aurora-rakennuksen luentosali AU100. Valta-symposiumi.

 

Tiistaina 20.3. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Dosentti Esko Ryökäs alustaa aiheesta Onko diakonia ymmärretty väärin?

Miksi 1900-luvun alku- ja keskivaiheilla usein vain kolmasosa merkittävimmistä diakonian varhaisvaiheiden suomalaisista kuvauksista vastasi alkuperäislähteitä? Kun jo 1700-luvun lopulla oli löydetty luotettavampi lukutapa yhteen 300-luvun tekstiin, miksi kesti yli 200 vuotta, ennen kuin suomalaisessa diakoniakirjallisuudessa havahduttiin korjaamaan vanhentunut tieto? Mitä diakoniasta oikeastaan on opetettu ja miten annettu opetus vastaa varhaisen kirkon käsityksiä?

TT, YTL Esko Ryökäs etsii vastausta kysymykseen diakonian ymmärtämisestä uusimpien aihepiiriä koskevien tutkimustulosten avuilla. Hän toimii Diakonian tutkimuksen seuran puheenjohtajana.

 

Tiistaina 10.4. klo 17.00 Karjalan teologisen seuran vuosikokous, Agora-rakennuksen sali AT102. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Seuran henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenten edustajat ovat tervetulleita vuosikokoukseen.

 

Tiistaina 10.4. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Dosentti Ilkka Huhta alustaa aiheesta Luterilaisen kirkon papit sisällissodassa.

Dosentti Ilkka Huhta julkaisi vuonna 2010 tutkimuksen Papit sisällissodassa 1918. Siinä hän tarkastelee kymmenien pappien toimia ja heidän esittämiään käsityksiä sisällissodan kuukausina 1918.

Yksi tutkimukseen päätyneistä sotapapeista oli Lappajärven kirkkoherranapulainen A. Y. Häyrinen. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa kuljettaa räjähteitä Vilppulaan, toimittaa kenttäjumalanpalveluksia, tutkia vangittuja punaisia, siunata hautaan kaatuneita lappajärveläisiä ja toimittaa rintamalle oleville sotilaille Uusia testamentteja.

Esitelmä valaisee esimerkein, millä tavoin yksittäiset luterilaisen kirkon papit olivat osallisia tai osapuolia vuoden 1918 sisällissodassa ja sen välittömissä jälkiselvittelyissä. Esitelmän lopussa kuullaan myös tutkimukseen perustuva arvio siitä, millaisia seurauksia pappien tekemisistä tai tekemättä jättämisistä on sittemmin ollut.

Ilkka Huhta on keskeisesti ollut luterilaisen kirkon puolesta suunnittelemassa ja toteuttamassa sisällissodan muistovuotta.

 

MENNEET TAPAHTUMAT SYKSYLLÄ 2017

Tiistaina 26.9. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali AT100. Dosentti Teuvo Laitila: Kilvoittelua, ihmeitä, politiikkaa, lähetystyötä. Luostarien monet roolit Karjalassa ennen Venäjän vallankumousta.

Luostarien rooli Karjalassa, ja Venäjällä yleisemmin, on usein nähty vain yhdestä näkökulmasta. Monet tutkijat ovat pitäneet luostareita valtion (Moskovan ja keisarillisen Venäjän) paikallisina toimipisteinä. Toiset tutkijat ja monet kirkon edustajat ovat korostaneet luostarien hengellistä roolia ja sivuuttaneet niiden poliittisen merkityksen. Varsin harvat ovat tarkastelleet luostareita munkkien tai niissä vierailleen kansan näkökulmasta. Ajallista ulottuvuutta ei monesti ole otettu huomioon, vaan luostarien rooli tietyllä aikakaudella on yleistetty koskemaan luostarien historiaa yleensä.

Alustuksessa käsitellään luostarien rooleja useiden eri toimijoiden – ensisijaisesti luostarien itsensä, valtion ja kansan – näkökulmasta. Lähtökohtana on, että kaikki luostarien roolit ovat sidoksissa aikaan ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin sekä ovat muuttuneet näiden muuttuessa. Toisaalta luostareilla on useimmiten ollut useita, keskenään ehkä ristiriitaisia rooleja. Tämän takia luostarien toiminta näyttää erilaiselta, kun sitä katsotaan vaikkapa kansan tai munkkien näkökulmasta, kuin jos sitä katsotaan esimerkiksi poliittisen historian perspektiivistä.

Teuvo Laitila on keväällä julkaissut tutkimuksen Jumalat, haltiat ja pyhät. Eletty ortodoksisuus Karjalassa 1000 – 1900 (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 234, 2017). Kirjaa on saatavissa yleisöillan yhteydessä.

 

Tiistaina 24.10. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali  AT100. Hiippakuntasihteeri Jukka Helle: Yksi totuus Kristuksessa vai monta totuutta - aasialaisen teologian näkökulmia.  

Kristinuskoon on vahvasti sisäänkirjoitettuna ajatus totuudesta, joka on ilmestynyt Kristuksessa. Tämä ajatus on kautta aikojen ollut vahva kristillistä lähetystyötä motivoiva voima. Tilastojen valossa kristillinen lähetystyö on kuitenkin epäonnistunut pahasti Aasiassa, missä kristittyjen määrä on vain alle 10 % koko maanosan väestöstä. Kristityt elävätkin lähes kaikkialla Aasiassa moniuskontoisessa maailmassa, jossa muut suuret maailmanuskonnot haastavat kristinuskon totuusvaatimuksen. Kristinuskoa pidetään monissa maissa valkoisen ihmisen uskontona. Tämän kuvan syntymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa teologian ja kirkollisten rakenteiden länsimaiset mallit sekä kolonialismin pitkä ja raskas perintö.

Yhdessä eri puolilla maailmaa tapahtuneen kontekstuaalisten teologioiden synnyn kanssa monet aasialaiset kirkot ovat ryhtyneet etsimään sellaista kristillistä ja teologista kieltä, joka voisi paremmin välittää kristillisen sanoman ei-länsimaisissa konteksteissa. Teologian ja kirkon elämän tulisi kontekstualisoitua tai inkulturoitua, jotta autenttisia aasialaisia kristinuskon muotoja voisi syntyä. Jeesuksen tulisi siis saada länsimaisten kasvojen sijaan aidot ”aasialaiset kasvot”.

Tällaiset kontekstualisoimispyrkimykset haastavat luonnollisesti kristinuskon universaalina pidetyn totuuskäsityksen.  Monet Aasian kirkot ovat sitä mieltä, että vain olemalla dialogissa Aasian uskontojen ja muiden tärkeiden kulttuuristen elementtien kanssa kirkot voivat muuttua aasialaisemmiksi ja siten toteuttaa paremmin kirkolle uskotun mission omassa maanosassaan.

 

Tiistaina 21.11. klo 18.00 yleisöilta, Itä-Suomen yliopisto, Agora-rakennuksen luentosali  AT100. Yliopistotutkija Pekka Metso: Kreetan yleisortodoksinen synodi. Uudenlaista ortodoksisen yhteyden etsimistä ja ekumenian tulkintaa.

Kreetalla kokoontui kesäkuussa 2016 yleisortodoksinen synodi. Kyseessä oli historiallinen tapahtuma, sillä samanlaista ortodoksisten kirkkojen yhteistä kokousta ei ole järjestetty vuosisatoihin. Kokousta oli valmisteltu 1920-luvulta lähtien. Kreetan synodin ensisijaisena tavoitteena oli ortodoksisen kirkon ykseyden julistaminen ja vahvistaminen.

Synodin alla ortodoksisen kirkon sisäiset jännitteet nousivat pintaan, kun viisi kaikkiaan neljästätoista ortodoksisesta paikalliskirkosta ilmoitti jättäytyvänsä pois synodista. Kärkkäimmin synodin valmistelua ja arvovaltaa arvosteli Moskovan patriarkaatti, joka on jäsenmäärältään suurin ortodoksinen paikalliskirkko.

Esitelmässä tarkastellaan ja arvioidaan Kreetan synodin valmistelua ja synodin julkaisemia asiakirjoja. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa kysymys synodin onnistumisesta ortodoksisen kirkon sisäisen yhtenäisyyden vahvistamisessa, synodin näkemykset ekumeenisesta dialogista toisten kirkkojen kanssa sekä suhde sekulaariin maailmaan.